04/2016: http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen.aspxid=1148&taso=2

Kaikki artikkelit

Pääkirjoitus Kallio: EU:lla edessä vaikeat ajat
Maakuntajohtaja Pertti Rajala eläkkeelle
Aro-Heinilä Satakunnan uudeksi maakuntajohtajaksi
ELY-keskuksen näkökulmia maakuntauudistukseen
Seuraa Satakunta 2019 -maakuntauudistusta
Raideliikenne lisääntyy Satakunnassa
SATTUKO - ratkaisuja turvallisuuden parantamiseen
Windtek - tuulivoimarakentamisen koko kaari
100visio - Itsenäisyysjulistus uusiksi!
Suomen juhlavuosi lähestyy! Oletko valmis?
Tee valintoja Satakunnan parhaaksi!

 

Lehtiarkisto

01/2017
04/2016
03/2016
02/2016
01/2016

Näytä kaikki lehdet

Maakuntajohtaja Pertti Rajala eläkkeelle

Eläköityvä maakuntajohtaja Rajala Satakunnan kehittämisestä:
Olkaa rohkeita, älkää pelätkö epäonnistumisia



Pertti Rajala aloitti työnsä Satakunnan maakuntajohtajana 1.4.2007. Viimeinen työpäivä on maanantai 6.2.2017, ja virallisesti eläkkeelle hän jää kesäkuun alussa. Liki kymmenen vuotta Satakunnan maakuntajohtajana on antanut monipuolisen ja mielenkiintoisen näköalan Satakuntaan, Suomeen ja maailmaan.

Mitkä ovat tunnelmasi nyt, kun eläkepäivät alkavat reilun kuukauden päästä?

- Kun nyt katson taaksepäin, niin aika on kyllä mennyt nopeasti. Uskon, että jossain vaiheessa tulee tarve jäsentää, mitä muutoksia, trendejä ja tapahtumia aikanani maakuntajohtajana oli. Maakuntajohtajan työ on hieno tehtävä, jossa näkee ja kokee paljon. Isot linjat usein havaitsee selvemmin hieman etäämpää. Taidan silti jättää muistelmien kirjoittamisen väliin, Pertti naurahtaa.

- Koen, että 40 vuoden työurallani olen maksanut takaisin yhteiskunnalle koulutukseni. En aio pyrkiä politiikkaan enkä kaipaa kokouksiin jatkossa. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista totta kai, ja osallistun yhteiskunnalliseen keskusteluun kyllä. Aion esimerkiksi jatkaa kirkolliskokouksessa.

Työ maakuntajohtajana on erittäin monipuolista. Mikä on ollut antoisinta?

- Olen nauttinut siitä, että tässä työssä on voinut tehdä todella laaja-alaista yhteistyötä Satakunnassa ja sen ulkopuolella. Alusta asti minut otettiin työssä hyvin vastaan. Uskon, että olen ollut vaikuttamassa siihen, että Satakunnan asema on parantunut Suomessa. Maakunnan sisäinen yhteistyö tietysti on ollut suuressa roolissa siinä. Yhteistyö on kehittynyt paljon: aluekehittäminen, edunajaminen ja tavoitteiden saavuttaminen ei koskaan ole yhden ihmisen tai tahon työtä.

- Muutos on ollut jatkuvaa näiden vajaan kymmenen vuoden aikana. Alussa jatkuva puhe muutoksista rasitti enemmän, sillä silloin oltiin murtamassa niin yleisesti maakuntien kuin Satakunnan asemaa. Jatkuva epävarmuus heijastui niin minuun kuin henkilöstöönkin. Maakuntauudistuksen myötä tilanne on huomattavasti selkeämpi, sillä se jäsentää maakuntien roolin osana suomalaista palveluntuotantoa ja hallintoa. Sitä myötä keskustelu epävarmuudesta on päättynyt ja voidaan keskittyä kehittämiseen.

- Vuosina 2007-2016 Satakuntaliitto on uudistunut voimakkaasti. Nykyään talo on täynnä nuorempia, osaavia asiantuntijoita, jotka aidosti laittavat itsensä peliin maakunnan kehittämiseksi. Tuntuu hyvältä lähteä pois tietäen, että talo on inhimillisesti hyvässä kunnossa. Kehittämishaasteita on aina, ja nyt suunta on voimakkaasti tulevaisuuteen uskova ja innolla Satakuntaa kehittävä. Toivon, että työntekijät osaltaan huolehtivat jaksamisestaan ja osaavat rajata työnsä; tekemistä on niin paljon ja aluekehittämistyössä on niin paljon haasteita, että missään tapauksessa kaikkiin niihin ei pysty vastaamaan.

Mitkä ovat olleet merkittävimpiä hetkiäsi maakuntajohtajana?

- Upeinta oli, kun Satakunnan vaalipiiri säilyi, sillä voitettiin paljon. Sen merkitys korostuu entisestään maakuntauudistuksessa, sillä siitä näkökulmasta Satakunnalla on liki kaikki, mitä on saatavissa: sote-alue ja laajan päivystyksen sairaala, pelastuslaitos, vaalipiiri.

- Olen nauttinut myös Satakunnan markkinoinnista tapahtumissa. Vuoden 2009 Satakunta Senaatintorilla -tapahtuma on jäänyt varmasti kaikkien paikalla olleiden mieleen erittäin lämminhenkisenä ja mieleenpainuvana tapahtumana huonosta säästä huolimatta. Kuin pienempi toisinto siitä oli Satakunnan esittäytyminen Turun Kirjamessujen kotimaisena teemana 2016. Satakuntaliitto on ollut voimakkaasti mukana myös SuomiAreenan kehittämis- ja markkinointityössä, jo tapahtuman alkuvuosista alkaen. Erityisesti Esa Niemisen aikana tapahtuman kehittäminen yhteistyönä oli voimakasta.

Entä mitkä ovat olleet ikävimpiä hetkiä?

- Ikävintä on, että maakunnan saavutettavuutta ei ole saatu halutulle tasolle eli maantie-, rautatie- ja lentoyhteydet eivät ole niin hyvät, kuin pitäisi olla. Kukaan Suomessa ei esimerkiksi kiistä valtatie 8:n ja sen varrella olevien satamien merkitystä, mutta panoksia kehittämiseen ei ole saatu. Iso pettymys oli vuonna 2007, kun liikennepoliittisessa selonteossa oli jo varattu 100 miljoonaa euroa valtatie 8:n kehittämiseen. Viimeisen yön väännössä rahat siirtyivät kuitenkin 8-tieltä Kallan silloille. Jos valtatie 8:n kehittäminen olisi silloin saatu alulle, työ olisi jo pitkällä.

- Edunajaminen on keskinäisten etujen taistelua, jossa usein on tarve myös kumppaneille ja yhteenliittymille, jotka jakavat samat intressit. Satakunnalla ei siis ole ollut riittävästi voimaa poliittisesti. Eniten tietoa valtakunnan politiikasta sain, kun Satakunnalla oli oma ministeri Krista Kiuru.

- On erinomaisen hyvä asia, että nykyään liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin aikana edunajamisessa vaikuttavat yhä enemmän asiantuntemus, valmistelu, faktojen hyödyntäminen ja asioihin kiinni pääseminen perinteisen lobbauksen jäädessä taustalle. Se on Satakunnalle selkeästi eduksi, sillä siihen edunvalvontamme on perustunut, ja se on meille luontevaa.

Mihin Satakunnan tulisi tulevaisuudessa panostaa?

- Mielestäni maakunnan sisäistä, keskinäistä tiedonkulkua tulisi yhä parantaa, vaikka se on jo paljon kehittynytkin viime vuosina. Olisi toimivinta ja hyödyllisintä, jos tieto kulkisi vapaammin, ja löydettäisiin todella sujuvat käytännöt. Esimerkiksi vuorovaikutus kansanedustajien ja maakunnan toimijoiden välillä saisi olla yhä parempaa ajantasaisen tiedon jakamisessa ja toimintasuunnitelmien luomisessa.

- Asiaan toki vaikuttavat kaksi asiaa: ehkei tiedosteta selkeästi, että muiden olisi hyvä tietää myös, ja toisaalta tarpeettomasti voidaan ajatella yhä, että halutaan pinnat asian hoitamisesta. Yksi yhteinen organisaatio, uusi maakunta, auttanee tässä.

- Tiedonkululle tulee olla avoin ja rehellinen, kaksisuuntainen prosessi, ja siihen liittyvät luottamus ja oman vastuun tunteminen. Onkin tärkeää välillä katsoa myös peiliin, eikä hermostua – usein kysymällä ja puhumalla asiat selkiävät. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kyllä tapahtunut selkeä muutos avoimuuden suuntaan, niin Satakuntaliitossa kuin maailmassa.

- Maakuntauudistuksessa taas on jo vähän yliavoimuutta. Tietoa tulee niin valtavasti, että on aito pelko siitä, että olennainen tieto hukkuu informaatiotulvaan. Aina on tärkeää oleellisen ytimen löytäminen eli sen, mikä on työn tekemisen kannalta olennaista.

Missä asioissa, yhteisöissä tai ihmisissä ovat Satakunnan mahdollisuudet?

- Satakunnan tulevaisuuden tekijä on osaamisen kehittäminen ja osaamisen esiin nostaminen – se on koko ajan äärimmäisen tärkeää. Satakunnan Teollisuuspilotti on tästä hyvä esimerkki; meillä on vahva perusteollisuus, josta halutaan pitää kiinni ja samalla haetaan uusia avauksia. Rohkeasti ja enemmän tulisi panostaa myös kansainvälistymiseen, siihen ei ole riittävästi satsattu.

- Aikamoinen valtti on luontomme. Siinä voidaan tehdä aivan uudenlaisia avauksia liittyen muun muassa matkailuun. Meillä on tarjota meri, ilmaa ja tilaa. Satakunnan ei ehkä kannatakaan hakea massoja, vaan pyrkiä tarjota erikoislaatuisia elämyksiä maksukykyisille ihmisille. Kiinalainen on haltioissaan itsestäänselvyyksistämme raikkaasta ilmasta ja auringon näkemisestä, ja kun tarjolla on myös kiinnostavia aktiviteetteja, Satakunnalla on tarjota paljon.

- Tulevaisuuden tekijä on myös yhteistyö naapurimaakuntiemme Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa. Jatkossa itsenäinen Satakunnan maakunta tarvitsee yhteistyötä naapureidensa kanssa. Tulevaisuudessa pitää pohtia, mitä on järkevä hoitaa yhdessä ja mitä kannattaa tehdä yksin. Avoin yhteistyö ei ole meiltä itseltämme pois, vaan toimii win-win-periaattella. Digimaailmassa esimerkiksi asioita voi keskittää Satakuntaankin hoidettaviksi, sillä tieto liikkuu kyllä. Tämän tyyppistä avoimuutta tulee edelleen lisätä.

- Tulevaisuudessa rohkeiden avausten tekemiseen tulisi panostaa. Luodaan tulevaisuuden skenaarioita ja tuetaan niitä mahdollistaen uudet, suuret innovaatiot ja kehittymisen. Visioiden esiin nostaminen on pitkäjänteistä ajattelua ja tulevaisuuden näkymien luomista, joka vaatii otollisen asenneilmapiirin. Tulevaisuudessa tällaisia visiointeja tulee tehdä ja nostaa esiin. Mikään asia ei voi kehittyä ilman visionääristä ajattelua. Johtajuuteen liittyy se asenne, että on mahdollista kokeilla asioita ja voidaan epäonnistuakin. Epäonnistumisista oppii. Innostuvaa ajattelua, uskallusta ja rohkeutta, niitä kaipaisin lisää.

Mitä jäät työelämästä kaipaamaan?

- Kaksi asiaa: työterveydenhuolto ja atk-tuki. Lisäksi tulen kaipaamaan myös työkavereita ja muita ihmiskontakteja. Työpäiväni ovat olleet aina täynnä ihmisiä eri yhteyksistä, ja silloin ilta kotona on ollut parasta vapaa-aikaa.

Mihin käytät energiaasi ja aikaasi eläkkeellä?

- Aion jatkaa tieto- ja selkokirjojen kirjoittamista. Työn alla on pari kirjaa: tietokirja työväenrunoilija Kössi Kaatrasta ja selkokirja sisällissodasta. Olen mökkihöperö, joten aion puuhailla enemmän mökillä. Vaarittaminen on tärkeää ja saa jatkossa enemmän aikaa. Matkustaminen on mieluisa harrastukseni ja ajattelin aloittaa ruoanlaittoharrastuksen.

Millä tunnelmilla olet viime kuukaudet ollut? Alkaako haikeus iskeä?

- Kyllä, alkaa haikeudeksi kääntyä. Tilaisuuksia on ollut paljon syksylläkin, ja aika on mennyt nopeasti. Olen kokenut työni merkitykselliseksi, ja nyt on aika jo jättää asioita muiden hoidettavaksi. Jään tyytyväisin mielin eläkkeelle, mutta mitä lähemmäs päivä tulee, sitä haikeammaksi se hetki tulee.


Teksti:

Viestintäsuunnittelija Tiina Leino Satakuntaliitto



Lisää aiheesta




Maakuntajohtaja Pertti Rajala
 
Sivuston toteutus: Hypermedia Oy 2009