04/2018: http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen.aspxid=1255&taso=2

Kaikki artikkelit

Positiivisella mielellä uutta kohden
Aluekehityksen tilannekuva syksyllä 2018
Rakennerahastokauden 2021-2027 valmistelu
Pan Baltic Scope yhteistyötä rakentamassa
Kiertotalouteen vaikuttavat ilmiöt ja trendit
Satakunnan pääväyliä runkoverkkoon
Satakunnan edunvalvontaa kuntayhteistyönä
Satakunnan vanhusneuvosto aktiivinen toimija
Satakunnan vuodenvaihteen juhla 4.1.2019
Kameran kanssa luonnossa
Geopark-hakemus UNESCOn käsissä
Satakunta haki työntekijöitä Helsingissä
Satakunnan brändityö jatkuu, yhdessä

 

Lehtiarkisto

01/2019
04/2018
03/2018
02/2018
01/2018

Näytä kaikki lehdet

Geopark-hakemus UNESCOn käsissä

Lauhanvuori‒Hämeenkangas Geopark -valmistelussa on jälleen yksi etappi ylitetty: Geopark-hakemus jätettiin UNESCOlle marraskuun lopulla Suomen Geopark-toimikunnan kautta ja tuella. Mittavan hakemusnivaskan lisäksi prosessiin sisältyy vielä monia vaiheita, ja aikaa kuluu. Tieteellisen ja paikan päällä tehtävien arviointien ja erinäisten lausuntojen jälkeen saadaan päätös 2020 keväällä. Valmisteluhankkeet ovat päättymässä, ja kehitystyötä jatkaa kymmenen kunnan perustama Geopark-yhdistys.


Kauhalammilla voi pitkospolun varrella hypätä välillä uimaan (kuva Terttu Hermansson)

Geopark-hakemus - monipuolinen analyysi arvokkaasta alueesta

Geopark-hakemus on melkoinen tietopaketti kolmen maakunnan alueelle ulottuvasta Geoparkista, sillä 50-sivuisen hakemuksen lisäksi UNESCOlle toimitettiin reilut 190 sivua alueen geologiaa, kulttuuri- ja luontokohteita, Geopark-valmistelutyötä, kestävää kehitystä ja verkostoitumista kuvaavia liitteitä. Geopark toimii Pohjois-Satakunnassa Kankaanpään, Jämijärven, Siikaisten, Honkajoen ja Karvian alueella, Pirkanmaalta mukana ovat Parkano ja Kihniö, Etelä-Pohjanmaalta Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki.

Matkailua, ympäristökasvatusta ja tiedekäyttöä palvelevia geokohteita määriteltiin lopulta 52 ympäri Geopark-aluetta. Geokohteiden tulee sijaita suojelluilla alueilla, ja suurin osa kohteista onkin Metsähallituksen mailla, joilla on entuudestaan suojelupäätös: kansallispuistoissa, soidensuojelualueilla tai muissa vastaavissa. Muutama kohde on kuntien ja yksityisten omistuksessa, ja niissä toimitaan erillisten sopimusten turvin.

”Alueen geologinen tarina lähtee liikkeelle 1900 miljoonaa vuotta sitten ja kuvaa, miten muinainen vuoristo on jääkausien ja lämpimien jaksojen aikana rapautunut ja tasoittunut suomaaksi,”

sanoo geologi Pasi Talvitie, joka on inventoinut alueen geokohteita Geologian Tutkimuskeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen avustuksella ja rakentanut geologista tarinaa, johon Geoparkimme erityisyys perustuu.


Kauhanevalla riittää ihmeteltävää aina (kuva Terttu Hermansson)

Myös sata kulttuurikohdetta

Kunnat valitsivat Geoparkille myös kulttuurikohteita, joita löytyi kaikkiaan tasan sata: Niinisalon Selvaakitaloista Kyrönkankaan museotiehen, talonpoikaismuseoista kivisiltoihin ja muistomerkkeihin. Lisäksi valittiin 39 luontokohdetta, jotka eivät vielä geo- tai kulttuurikohdelistauksissa tulleet mainituiksi. Sellaisia ovat monet Natura 2000 -verkoston kohteet, Pohjois-Satakunnasta mainittakoon esimerkkeinä suoalueet, kuten Rynkäkeidas ja Kuuskeidas, sekä Suomijärvi, Karvian luomat ja Siikaisten laitumet.

Hakemuksen työstäminen vahvisti kaikilta osin käsitystä siitä, miten monipuolisesta ja arvokkaasta alueesta onkaan kyse. Kohteita esitellään jatkossa monin tavoin niin matkailijoille kuin opetustarkoituksissakin.


Katikankanjonissa on laavu ja tulipaikka, jossa voi eväsretkeillä myös lasten kanssa (kuva Terttu Hermansson)

Valmistelutyössä valtava määrä tapahtumia ja markkinointia

Geopark-valmisteluun on liittynyt hurja määrä tapahtumia, medianäkyvyyttä, retkiä ja infotilaisuuksia niin paikallisesti kuin laajemminkin. Kansainvälisissä Geopark-konferensseissa on esitelty aluetta, sen erityispiirteitä ja toimintaa jo neljänä vuonna, ja valtakunnallisissakin verkostoissa on saatu näkyvyyttä mukavasti. Kesä 2018 oli paikallisten markkinoiden ja messujen aikaa, ja Geoparkilla oli niissä usein oma osasto, jossa tietoa oli saatavilla niin esitteinä ja karttoina kuin jutustelunkin kautta.


Yhteisöllinen kehittämiskokonaisuus Geoparkin tukena

Geopark-hankkeisiin ja niiden valmisteluvaiheisiin on saatu Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten ja seudullisten Leader-ryhmien kautta Maaseuturahaston hankerahaa yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa, joista kunnat ovat rahoittaneet noin 120 000 €. Valtaosa kuntien maksamasta rahoituksesta on käytetty luontomatkailurakenteiden ja -palvelujen kehittämiseen.

Kunnilla on ollut lisäksi omia hankkeitaan, jotka kytkeytyvät Geoparkiin. Sellaisesta toimii erinomaisena esimerkkinä Karvian linnoitushanke, jossa on tehty teatteri-/konserttikatsomo historiallisen Skanssin linnoituksen mallin mukaan. Geoparkin retkeilypalvelujen kehittämishankkeissa ovat paikalliset ihmiset talkoilleet ahkerasti. Rahaksi muutettuna talkootyön arvo on noin 35 000 €.


Spitaalijärvellä Lauhanvuoren kansallispuistossa voi myös meloa (kuva Terttu Hermansson)

Geopark-yhdistys jatkaa kehittämistä

Kunnat perustivat lokakuussa Lauhanvuori‒Hämeenkangas Geopark -yhdistyksen, joka vastaa Geoparkin hallinnoinnista ja kehittämisestä jatkossa. Kunnat huolehtivat yhdistyksen perustoimintojen rahoituksesta, joka pitää olla turvattu vuosiksi eteenpäin. Rahoituspäätökset onkin tehty jo aiemmin keväällä. Se riittää toiminnanjohtajan ja geologin työhön sekä yhdistyksen hallinnointiin. Sitä voidaan käyttää mahdollisuuksien mukaan myös uusien hankkeiden omarahoitukseen.

Kehittämistarpeita riittää: kohteiden ja Geoparkin näkyvyydessä ja saavutettavuudessa on vielä paljon tekemistä, tietoa pitää jalostaa ja jakaa yleisön hyödynnettäväksi ja kohteiden palveluvarustuksessakin on edelleen parannettavaa.


Geopark-yhteistyökumppanit jo Itävallasta, Saksasta ja Latviasta

Geoparkeilta edellytetään kansainvälistä yhteistyötä muiden Geoparkien kanssa. Ympäristökasvatuksen osalta sitä onkin jo saatu käyntiin, kun Kankaanpään yhteislyseon luotsaama ylimaakunnallinen hanke sai Leadereilta myönteiset rahoituspäätökset. Yhteistyökumppaneita ovat Itävallan Erz der Alpen UNESCO Global Geopark ja Saksan Geopark Porphyrland -projekti sekä luonnonpuistoalueita Latviasta.

Ympäristökasvatushanke on hieno esimerkki paikallisesta aloitteellisuudesta, johon kaikki halukkaat Geopark-alueen koulut ovat päässeet mukaan. Kansainvälisestä yhteistyöstä odotetaan saatavan lisäarvoa myös alueen matkailuun jatkossa. Kansainvälistä yhteistyötä on suunnitteilla ainakin ruokaan liittyen. Yhdistyksen tehtävänä on hakea uusia aloitteita niin paikallisen, kansallisen kuin kansainvälisenkin yhteistyön rakentamiseksi.


Joutsenia Haapakeitaan Kakkurilammilla aikaisin syysaamuna (kuva Terttu Hermansson)

Tavoitteena matkailun, paikallisten tuotteiden menekin ja alueen tunnettuuden lisääminen

Geopark-kunnilla on odotuksia erityisesti matkailun kasvattamisen suhteen. Tavoitteena on lisätä matkailijamääriä 25 % tulevien vuosien aikana. Luontomatkailu on muutenkin nosteessa, ja alueen helposti saavutettavissa luontokohteissa on runsaasti potentiaalia niin hyvinvointimatkailun kuin retkeilynkin kehittämisessä.

Kohderyhmiä löytyy erityisesti Keski-Euroopasta, ja Venäjän suuntaan on tietoisuutta avattukin. Venäjän televisioon on tuotettu ohjelmaa alueen luontokohteista Satakunnan Team Finlandin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun johdolla. Matkailun kasvun ohella tavoitellaan menekinlisäystä myös paikallisille tuotteille. Alueen Geopark-infopisteistä toivotaan jatkossa kanavaa myös paikallisille herkuille, käsitöille ja muille paikallista osaamista edustaville tuotteille.


Geopark on pitkäjänteistä työtä

Geopark ei ole koskaan valmis, ja siltä edellytetäänkin jatkuvaa kehittymistä. Myönteisen nimityksen jälkeen Geoparkeja arvioidaan neljän vuoden välein. Se takaa alueiden korkean laatutason ja UNESCOn ja Geopark-brändin arvon. Se on matkailijoille laadun tae: on otettu huomioon erilaiset kohderyhmät, turvallisuus, palvelujen saavutettavuus ja kestävän kehityksen vaatimuksetkin.

Ilman kattavaa yhteistyötä ja panostusta sekä paikallisesti että laajemmin ei ole Geoparkia, mutta kunnolla tehty työ palkitsee lopulta aluetaloudellisina vaikutuksina, oman alueen arvostuksen nousuna, palvelujen parantumisena ja elinvoiman kasvuna.


Teksti, kuvat ja lisätiedot:

Projektipäällikkö Terttu Hermansson
p. 040 6757 363, terttu.hermanssonkankaanpaa.fi



 
Sivuston toteutus: Hypermedia Oy 2009