04/2016: http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen.aspxtaso=2&id=1152

Kaikki artikkelit

Pääkirjoitus Kallio: EU:lla edessä vaikeat ajat
Maakuntajohtaja Pertti Rajala eläkkeelle
Aro-Heinilä Satakunnan uudeksi maakuntajohtajaksi
ELY-keskuksen näkökulmia maakuntauudistukseen
Seuraa Satakunta 2019 -maakuntauudistusta
Raideliikenne lisääntyy Satakunnassa
SATTUKO - ratkaisuja turvallisuuden parantamiseen
Windtek - tuulivoimarakentamisen koko kaari
100visio - Itsenäisyysjulistus uusiksi!
Suomen juhlavuosi lähestyy! Oletko valmis?
Tee valintoja Satakunnan parhaaksi!

 

Lehtiarkisto

03/2017
02/2017
01/2017
04/2016
03/2016

Näytä kaikki lehdet

Windtek - tuulivoimarakentamisen koko kaari


Peittoon tuulivoimapuisto marraskuussa 2015

Tuulivoimarakentaminen Suomessa ja Satakunnassa

Vuoden 2015 aikana Suomeen rakennettiin 124 uutta voimalaa, joiden yhteiskapasiteetti on
379 MW. Yhden rakennetun megawatin hinta oli noin miljoona euroa, joten Suomen tuulivoimainvestoinnit olivat noin 380 miljoonan euroa vuonna 2015.

Satakuntaan on tähän mennessä rakennettu kuutisenkymmentä tuulivoimalaa ja suurimmat tuulivoimapuistot ovat Porin Peittoon, Honkajoen Kirkkokallion, Kankaanpään Kooninkankaan sekä Siikaisten Jäneskeitaan ja Karvian Kantin puistot. Näissä on yhteensä 46 tuulivoimalaa. Valmistuessaan Peittoon tuulivoimapuisto oli Suomen suurin. Arvioiden mukaan tuulivoimarakentajat ovat investoineet vuosien aikana Satakunnan alueelle runsaat 200M€.
Suomessa tuulivoimatuotannon rakentaminen on teollisessa mittakaavassa käynnistynyt muutaman viime vuoden aikana. Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa (2013) on asetettu tavoitteeksi tuulivoimalla tuotetun sähkön osuuden nostaminen yhdeksään terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen kartoituksen mukaan huhtikuun 2016 alkuun mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita lähes 13000 megawatin (MW) edestä, joista maalle suunniteltujen osuus on n. 11000MW ja merelle suunniteltujen osuus n. 2000 MW.
Nykyiseen syöttötariffiin oikeutettujen tuulivoimaloiden teho on rajoitettu 2500MVA:n (n. 2200MW) ja näiden tulee olla käytössä vuoden 2018 loppuun mennessä. Voimalamäärän toteuttamiseksi turbiinivalmistajat tulevat tarvitsemaan yhteistyöyrityksiä ja osaajia myös Suomesta.


Windtek-hanke

Windtek-hankkeessa aktivoidaan yrityksiä tuulipuistorakentamisen eri vaiheiden työtehtäviin, erityisalueena ovat logistiikka sekä käyttö ja huoltoliiketoiminnan tarjoamat alihankintamahdollisuudet. Prizztech Oy:n hallinnoima hanke edistää erityyppisten yrityskonsortioiden syntyä, jolloin mahdollisuudet rakentamisen aikaiseen toteutukseen sekä käyttö- ja huoltoliiketoiminnan vaatimuksiin ovat paremmat. Hanketta rahoittavat Satakuntaliitto EAKR-rahoituksella sekä Porin alueen kunnat.

Osana Windtek-hanketta Prizztech Oy on laatinut raportin Maatuulivoimarakentamisen liiketoimintamahdollisuudet, jonka tavoitteena oli kartoittaa ja verrata Suomeen rakennettavien maatuulivoimapuistojen eri toteuttamismalleja. Tämän selvityksen tavoitteena oli tunnistaa Suomeen juuri rakennettujen ja rakennusvaiheessa olevien tuulivoimapuistojen rakentamis- ja pystytysvaiheeseen liittyvät tyypilliset toimitustavat, toimitusketjut ja pystytysliiketoiminnan kehityskohteet.

Tämän pohjalta hahmotettiin niitä liiketoimintamahdollisuuksia, joihin suomalaiset alan toimijat voisivat keskittyä ja siten luoda itselleen uutta liiketoimintaa kasvavilla tuulivoimamarkkinoilla. Tavoitteena on pyrkiä kohottamaan tuulivoiman kotimaisuusastetta ja muodostaa kotimaisia yritysryhmiä pystytysliiketoimintaan.

Tuulivoimapuistojen rakentaminen on keskittynyt hyvien tuuliolosuhteiden vuoksi Suomen länsirannikolle. Siksi raportin tarkasteluun valittiin länsirannikolta neljä eri toteutustavalla rakennettua tuulivoimapuistoa, joissa jokaisessa oli lisäksi omat erityispiirteensä. Valittujen tuulivoimapuistojen toteuttajina oli sekä suomalaisia että ulkomaalaisia toimijoita. Tuulivoimapuistot olivat juuri valmistuneita tai valmistumassa olevia. Tällä tavalla saatiin hyvä näkemys nykykäytännöistä ja mahdollisista uusista liiketoimintamahdollisuuksista alalla.
Satakuntaan tarkastelussa sijoittuivat Peittoon tuulivoimapuisto Porin kaupungin pohjoispuolella ja Kirkkokallion tuulivoimapuisto Honkajoella.

Selvityksessä kävi ilmi, että suomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia olisi tuulivoimalan uusissa nostosysteemeissä, terästornien valmistuksessa, asennuksessa ja pystytyksessä, logistiikassa sekä erityisesti huollossa ja kunnossapidossa. Raportin voi ladata jutun lopussa löytyvästä linkistä.


Tuulivoimarakentamisen vaikutuksia Satakunnan alueella

Tuulivoimarakentaminen on jo nyt tuonut Porin satamalle ja alueen kuljetus- ja nostolaiteyrittäjille uutta liiketoimintaa. Sijainti on ihanteellinen juuri tuulivoimaa ajatellen ja sataman tuloväylien syvyys mahdollistaa suurtenkin laivojen pääsyn satamaan.
Porin satamalla on mahdollisuus kehittyä Itämeren alueen jakelukeskukseksi. Varastointitilaa suurille komponenteille on runsaasti ja tieyhteydet tuulivoimakomponenttien vaatimille erikoiskuljetuksille ovat hyvät. Porin sataman kautta onkin kuljetettu runsaasti tuulivoimaloiden komponentteja tuulivoimapuistoihin eri puolille maata.

Tuulivoimapuistojen infran rakentaminen on jo nyt antanut työmahdollisuuksia paikallisille urakoitsijoille alueen puuston kaatamisesta teiden rakentamiseen ja muuhun maanrakennukseen. Esimerkiksi tuulivoimaloiden perustukseen on käytetty paikallisesti tuotettua betonia huomattavia määriä, yhtä voimalaa kohden n. 700m3. Tämän määrän toimittamiseen tarvitaan yli sata autokuljetusta.

Tällä hetkellä suurin Satakunnassa oleva tuulivoimahanke on Suomen Hyötytuuli Oy:n Tahkoluodon edustalle rakentava merituulivoimapuisto jonne tulee 10 kpl 4MW:n tuulivoimalaa. Investoinnin arvo on n. 120M€.


Tuulivoimalan rungon osien lastausta laivasta kuljetuslavetin päälle Porin satamassa. Kuva: Vuorsola Oy

Tuulivoiman kotimaisuusaste kasvaa

Tuulivoima työllistää maailmanlaajuisesti noin 0,7 milj. henkilöä. Kansainvälisen arvion mukaan (Global Wind Energy Outlook) tuulivoiman työpaikkojen määrä kehittyy 1,2 milj. henkilöön vuonna 2020 ja 1,7 milj. henkilöön vuonna 2030.

Tällä hetkellä kaikki tuulivoimalat ja lähes kaikki tuulivoimaloiden pääkomponentit tulevat ulkomailta, sillä kotimaista tuulivoimalavalmistajaa ei Suomessa ole. Tämä on johtanut matalaan tuulivoimarakentamisen kotimaisuusasteeseen. Kotimaiset tuulivoimayhtiöt ja tuulivoimasijoittajat sekä alan yleinen hyväksyttävyys edellyttävät kuitenkin kotimaisuusasteen selkeää nostoa. Lisäksi tämän hetkisen rakenteilla olevan suuren voimalamäärän toteuttamiseksi tuulivoimalavalmistajat tarvitsevat myös yhteistyöyrityksiä ja osaajia Suomesta.

Hyvänä esimerkkinä on hollantilaisen Lagerwey Wind BV:n ja kuortanelaisen JL-Metals Oy:n aloittama yhteistyö tornin osien valmistamisesta. Tornien osat valmistetaan kokonaisuudessaan JL-Metalsin tiloissa ja yritys huolehtii myös tornien kokoonpanosta. Tornin korkeus saattaa olla jopa 160 metriä. Rungot valmistetaan pulttiliitoksin kiinnitettävistä särmätyistä teräslevyistä. Valmistuksen laatuvaatimukset ovat erittäin korkeat. Tornin osuus kokonaiskustannuksesta perustuksineen, pystytyksineen ja oheislaitteineen saattaa olla jopa 40 % joten tällainen valmistusyhteistyö lisää tuulivoimalan kotimaisuusastetta huomattavasti.


Lagerweyn tuulivoimalan tornin osia varastossa Mustaisnevan tuulivoimapuistossa Kauhajoella helmikuussa 2016.

Tarve tuulivoima-asentajien koulutuksesta Suomessa lisääntyy

Suomessa lähes 3000 henkilöä työskentelee tuulivoimaan liittyvissä tehtävissä. Heistä noin 95 % on komponentti- ja laitevalmistuksessa. Tuulivoimaan liittyvissä palvelutoiminnoissa on 4,5 % henkilöistä kun EU:ssa vastaava luku on 40 %. Siinä vaiheessa, kun Suomen tuulivoimapuistot lähivuosina siirtyvät takuuajan jälkeiseen aikaan, niin palvelu-, huolto- ja kunnossapitotoimintoihin liittyvien henkilöiden määrä kasvaa Suomessa kohti EU:n vastaavaa lukua.

Esimerkiksi Saksassa tuulivoimarakentaminen ja siihen liittyvä koulutus on huomattavasti Suomea edellä ja huoltokäytännöt ovat kehittyneet vuosien aikana. Vuonna 2013 arvioitiin Saksassa olevan tuulivoimaloiden huoltoon ja käyttöön liittyvissä työtehtävissä n. 18200 henkilöä. Osa tästä kokemuksesta haluttiin tuoda Suomeen ja siksi Windtek-hankkeen puitteissa tehtiin myös selvitys huoltokäytännöistä Saksassa. Selvitystä käytetään työvälineenä mm. tuulivoima-asentajien huoltokoulutusta suunniteltaessa.

Syyskuussa 2016 käynnistettiinkin yhdessä Satakunnan ELY-keskuksen, TE-toimiston ja Winnovan kanssa Rekry-koulutuksen valmistelu uusien tuulivoima-asentajien kouluttamiseksi helpottamaan tuulivoimatoimijoiden työvoimapulaa. Koulutuksen on suunniteltu alkavan Maaliskuussa 2017 ja jatkuvan vuosittain aina tarpeen mukaan. Koulutuksen kesto on 120 työpäivää ja koulutus antaa asentajalle valmiudet työskennellä tuulivoimaloihin liittyvissä huoltotehtävissä.



Tuulivoimalaitos valmiina tuotantoon Mustaisnevalla

Tuulivoima on tärkeä osa energiantuotantoa myös tulevaisuudessa

Tuulivoimaa tullaan rakentamaan Suomen kansallisen tavoitteen mukaisesti vielä noin 1500 MW vuoteen 2020 mennessä sekä sen jälkeen noin 1000 MW vuoteen 2025 mennessä.
Tämä tarkoittaa noin 4000 milj. € liikevaihtoa kyseisenä aikana, mikä tarjoaa noin 1600 milj. € liiketoimintamahdollisuuden alan toimijoille Suomessa.

Suomessa uusiutuvaan energiaan ja siten myös tuulivoimaan liittyvät tukijärjestelmät ovat muuttumassa. Nykyinen syöttötariffijärjestelmä on jo täynnä ja sen vuoksi tulevat tuulivoimaprojektit rakennetaan uuden tukijärjestelmän mukaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on laatinut ehdotuksensa uudeksi tukijärjestelmän malliksi. Strategiassa tullaan linjaamaan muun muassa se, miten Suomi tulee saavuttamaan uusiutuvan energian tavoitteensa vuoteen 2030 mennessä. Samalla päätetään, tuleeko valtio jatkossa tukemaan uusiutuvan energian rakentamista. Tuulivoima on tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategian vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamisessa.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen hiljattain (17.11.2016) julkistamassa tutkimuksessa kysyttiin poliittisilta päättäjiltä näkemyksiä myös uusiutuvan energian tulevaisuuden tavoitteista. Kyselytutkimuksessa selvitettiin poliittisten päättäjien suhtautumista tuulivoimaan ja uusiutuvaan energiaan. Tutkimuksen mukaan 70 % poliittisista päättäjistä on sillä kannalla, että valtion tulisi jatkossakin tukea uusiutuvan energian lisärakentamista.


Tuulivoima kiinnostaa myös suurta yleisöä. Kuva on Peittoon tuulivoimapuiston avajaisista syyskuussa 2015.

Teksti, kuvat ja lisätiedot:

Jarmo Viitala, Prizztech Oy 044 7105345, jarmo.viitalaprizz.fi

Ladattavat aineistot:

Maatuulivoimarakentamisen liiketoimintamahdollisuudet (ISSUU-julkaisu ja pdf-tiedosto, 2016)

Tuulivoimaloiden huoltokäytännöt Saksassa (pdf-tiedosto, 2016)

Tiivistelmä Suomen tuulivoimayhdistys ry:n kyselytutkimuksen tuloksista




 
Sivuston toteutus: Hypermedia Oy 2009