01/2017: http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen.aspxtaso=2&id=1163

Kaikki artikkelit

Kohti maakuntauudistuksen käytännön toteutusta
Aro-Heinilä aloitti vs. maakuntajohtajana
Viestintä maakuntauudistuksessa
Maakuntaohjelma linjaa tulevaisuuden kehitystä
Rahoitushakuja tulossa ja käynnissä
Vaihemaakuntakaavan 2 luonnos nähtävillä 3.3. asti
Hyvillä mielin juhlavuoden 2017 viettoon
100visio - Itsenäisyysjulistus uusiksi!
Vapaaehtoistyötä Selkämeren kansallispuistossa
Robotit tulevat töihin
Vapaaehtoisen suojelun alueita etsitään
UNESCOn Geopark haussa Lauhanvuorelle
Vapaaehtoistyötä EU:ssa tarjolla 18-30-vuotiaille

 

Lehtiarkisto

02/2019
01/2019
04/2018
03/2018
02/2018

Näytä kaikki lehdet

Robottiekosysteemi uudistuvan teollisuuden kehityskyvyn takaajana automaatio- ja palvelusektorilla

Teollinen internet ja avoimet ohjelmistot mahdollistavat uusien innovaatioiden kehittämisen. Elinkeinoelämän Valtuuskunnan raportti 'Robotit töihin' ja Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta ovat kummatkin viitoittamassa tietä digitalisaation ja automaation osalta tulevaisuuden palveluille ja hoivatyölle.

Raporteista käy ilmi, että robotit tulevat olemaan keskeinen osa uuden teknologian hyödyntämisestä terveydenhuollon palveluiden tarjoamisessa ja niiden parantamisessa. Yleisesti ottaen voidaankin todeta, että yksistään robotit tulevat syrjäyttämään ihmisiä tietyistä työtehtävistä mutta samanaikaisesti ne myös muuntuvat, ja syntyy uusia työtehtäviä, joita ei voi korvata koneilla. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi välillisestä hoitotyöstä olemassa olevalla robotiikalla ja automaatiolla voidaan korvata noin 15 %. Eniten hyötyä robotiikasta on logistisissa tehtävissä kuten tarvikkeiden ja laitteiden kuljettamisessa sekä siirtämisessä.


Robotiikka ikääntyvän väestön hoitotyön avustamisessa

TTY Porin robotiikkahankkeessa hyödynnetään avoimia robotisaatioratkaisuja ja pilviteknologiaa innovatiivisten palvelukonseptien rakentamisessa. Mobiilien robottien avulla toteutettavassa robotiikkaratkaisussa pyritään palveluiden parantamiseen erityisesti ikääntyvän väestön hoitotyössä.

Osallistuvana kohdeyrityksenä ja pilotointiympäristönä hankkeessa toimii Kuntoutuskoti DiaVire. Yhteistyö on lähtenyt liikkeelle ratkaisusta ongelmaan, joka on havaittu vaikeasti muistisairaiden hoitotyössä, että apua tarvitaan erityisesti silloin kun ikäihmiset unohtavat tärkeitä asioita ja eksyvät tutuissa paikoissa. Suomessa vuosittain noin 14 500 ihmistä sairastuu muistisairauteen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista (SK 20.2.2017). Hankkeessa toteutettavalla robotiikkaratkaisulla pyritään avustamaan potilasta pääsemään mahdollisimman helposti haluttuun paikkaan DiaVire:n sisätiloissa.


TurtleBot 2 -robotti

Robotit kehittävät itsekin toimintaansa

Ekosysteemi hyödyntää kansainvälisten tutkijayhteisöjen kehittämää Robot Operating System -ohjelmistokirjastoa (www.ros.org), joka tukee useita kaupallisia robotteja mahdollistaen siten nopean sovelluskehityksen. Pilvipalvelurajapinnan avulla robotit keskustelevat keskenään toistensa kanssa. Tavoite on kehittää robottien toimintaa tukevia älykkäitä ratkaisuja palvelurobotiikkaan ja teollisuusautomaation alalle. Tutkimushankkeen keskeisinä sovellusalueina ovat avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja -robotit. Hankkeessa toteutetaan demonstraatio- ja pilotointiympäristö, jossa tutkitaan kahden robottialustan soveltuvuutta osana itsenäisesti toimivaa ja automatisoitua ympäristöä. Työ tuottaa teknisiä ratkaisuja siitä, miten tietoa siirretään, tallennetaan, jalostetaan ja koordinoidaan robottien kesken pilvipalvelun avulla.

Tutkimuksessa käytettävällä TurtleBot-robotilla voidaan tehdä tilan kartoitusta, paikannusta ja automaattista navigointia robotin tilasta tekemän pohjakartan perusteella. Kohdeympäristöön liittyviä robotin koeajoja varten on tehty graafinen testikäyttöliittymä, jonka avulla robotin kulkua voidaan hallita koekäytössä. Suunnittelussa on pyritty mahdollisimman helppoon käytettävyyteen, muunneltavuuteen ja käyttäjän tarpeet huomioon ottavaan toteutukseen. Käyttäjäryhmänä pilotissa ovat DiaVire:n hoitohenkilökunta ja potilaat. Tulokset järjestelmän toimivuudesta kohdeympäristössään ja käytettävyydestä käyttäjäryhmän palautteen perusteella ovat tärkeässä asemassa järjestelmän jatkokehityksen kannalta. Käyttöliittymän jatkokehitys kohdeympäristöönsä vaatii tapauskohtaisen lähestymistavan yhteistyössä asianomaisten käyttäjäryhmien ja sidosryhmien kanssa.


Katso video robotista testiajotilanteessa.

Teksti ja lisätiedot:

Petri Oksa, tekniikan tohtori, hankepäällikkö
Tampereen teknillinen yliopisto, Pori
petri.oksatut.fi
puh. 0503011234
www.tut.fi/opencrp



 
Sivuston toteutus: Hypermedia Oy 2009