02/2017: http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen.aspxtaso=2&id=1181

Kaikki artikkelit

Maakuntajohtajan pääkirjoitus: Pysyvä muutos
Maakuntaohjelma on kattava kuva kehittämisestä
Satakunnan saaristo- ja kalatalousasiat esillä
SuomiAreena on tärkeä edunvalvontatapahtuma
JärvikalaaNAM! – menestyspilotti
Rahoituskatsaus - AIKO- ja EAKR-rahoitukset
Maakuntauudistuksen makustelua
Meremme Tähden -tapahtuma Raumalla
SustainBaltic meremme puolesta
Merialuesuunnittelu käynnistyy Satakunnassa
Avoimet kylät -tapahtuman suosio kasvaa yhä
Lauhanvuori Region Geopark isännöi alan osaajia
Aineetonta arvonluontia Satakunnan luonnosta
Juhlavuoden viettoa satakuntalaiseen tyyliin
100visio - Itsenäisyysjulistus uusiksi!
Eurooppa alueellani
Uusia Satakuntaa markkinoivia aineistoja

 

Lehtiarkisto

02/2017
01/2017
04/2016
03/2016
02/2016

Näytä kaikki lehdet

JärvikalaaNAM! – ekologinen ja vähähiilinen menestyspilotti

Kun Satakuntaliiton rahoittama Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa - NAM! -hanke (EAKR) alkoi vuoden 2015 alussa, niin kukaan ei olisi arvannut kaikkia saavutettavia tuloksia. Hankkeen päätavoitteena on synnyttää Satakuntaan vahva alueen elintarvike- ja kalatalouselinkeinotoimintaa tukeva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuri.

Pyhäjärvi-instituutin nykyiset vahvat elintarvikealan sekä ympäristön ja vesistöjen suojelun osaamisalueet integroidaan vähähiilisen ja ekologisen talouden erityisosaamiseen ja jatkossa instituutti voi tuoda uusinta osaamista ja innovaatioita alan toimijoiden käyttöön. Tavoitteet ovat siis olleet jo alusta saakka korkeat ja haastavat. Erityisosaamisen tuomisen tueksi luotiin pilotti JärvikalaaNAM, jossa yhdistyi käytännön tekeminen, uudet innovaatiot ja faktapohjainen tutkimustieto.


Särkien perkuuta

Liiketoimintalähtöinen lähestymistapa takasi menestyksen

Pilotin tavoitteena lyhyesti sanottuna oli se, että miten saisimme tuotteistettua vähempiarvoisia kalalajeja elintarvikkeiksi ja niille löytyisi myös maksavia asiakkaita. Särkien kaupallinen kalastus vähentäisi samalla Säkylän Pyhäjärven rehevöitymistä ja toisaalta toisi myös lisää kannattavuutta järven ammattikalastukseen.

Tuotteistusprosessin tueksi tuotaisiin vähähiilistä, ekologista ja ravitsemuksellista tietoa. Aiempien kokemusten pohjalta oli tärkeää, että synnytettävä arvoketju olisi puhtaasti liiketoimintalähtöinen ilman, että hanke olisi siinä aktiivinen toimija tai säätelisi sen toimintaa millään taloudellisella tuella. Näin varmistettaisiin arvoketjun toiminta myös hankkeen päätyttyä.


Messuosasto Gastro-messuilla 2016


Marko Jori maistattaa järvikalapihvejä Gastro-messuilla

Järvikalapihvit onnistuivat niin tuotteen kuin toiminnan tasolla

Pilotti onnistui edellä mainituissa tavoitteissa täydellisesti. Hanke saattoi yhteen kalastajat, ensiasteen jalostajan sekä lopputuotteiden jalostajan ja markkinoijan. Ammattikalastajat myyvät kalastamansa särjet ja pikkuahvenet Kolvaan Kalalle, joka perkaa ja massaa kalat. Apetit Ruoka Oy ostaa massan Kolvaan Kalalta, valmistaa Järvikalapihvit ja myy ne suurkeittiötukuille. Järvikalapihvin tuotekehitysprosessin tueksi hanke toi paikallisen keittiömestari Teemu Laurellin ja tuotteen ensimmäistä kehitysversiota testattiin maistatuksilla jo toukokuussa 2015 Pyhäjärvimessuilla Eurassa.

Samalla kun Apetit Ruoka Oy jatkoi tuotekehitystä, niin hanke keräsi faktatietoa kalaraaka-aineiden sekä niiden kalastuksen ekologisista ja eettisistä vaikutuksista että vähähiilisyydestä tuotteistuksen tueksi. Järvikalapihvi lanseerattiin 1.1.2016 ja tuote oli suunnattu HoReCa –sektorille (hotellit, ravintolat, catering). Hanke oli mukana Gastro-messuilla maaliskuussa 2016 maistattamassa pihvejä ja saatu palaute alan ammattilaisilta huikean positiivista. Nyt reilun vuoden aikana Järvikalapihvejä on myyty jo reilut 1 600 000kpl!


Järvikalapihvit ovat saaneet suuren suosion

Valtakunnallisen kasvun tueksi tarvitaan tuotantoa useammille järville

Mikäli sisävesikalan käyttö lähtisi hankkeen tavoitteiden mukaiseen kasvuun valtakunnan tasolla, tarvitaan kalaraaka-ainetta mahdollisimman monilta järviltä. Hankkeessa on arvioitu satakuntalaisten järvien saalispotentiaalit niin, että kalastuksessa saavutetaan myös positiivisia vedenlaatuvaikutuksia.

Kaikkien satakuntalaisten järvien (yli 50ha) kokonaissaalispotentiaali on jopa noin 2 miljoonaa kiloa, mutta haasteena on se, että useimmilta järviltä puuttuvat sekä kalastajat että kalankäsittelyyn vaadittava infrastruktuuri. Hankkeessa luodaan malli, jolla saalispotentiaalin hyödyntämiseen liittyvät haasteet voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti ratkaista.

Hankkeen tuloksista järjestetään valtakunnallinen seminaari joulukuussa 2017, tervetuloa paikalle!


Järvikalaa NAM! -pelaajakortit


Järvikalaa NAM!

Teksti ja lisätiedot:

Marko Jori
toimialapäällikkö, elintarvike
Pyhäjärvi-instituutti
050 380 1621
marko.jori(at)pji.fi





 
Sivuston toteutus: Hypermedia Oy 2009