02/2017: http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen.aspxtaso=2&id=1189

Kaikki artikkelit

Maakuntajohtajan pääkirjoitus: Pysyvä muutos
Maakuntaohjelma on kattava kuva kehittämisestä
Satakunnan saaristo- ja kalatalousasiat esillä
SuomiAreena on tärkeä edunvalvontatapahtuma
JärvikalaaNAM! – menestyspilotti
Rahoituskatsaus - AIKO- ja EAKR-rahoitukset
Maakuntauudistuksen makustelua
Meremme Tähden -tapahtuma Raumalla
SustainBaltic meremme puolesta
Merialuesuunnittelu käynnistyy Satakunnassa
Avoimet kylät -tapahtuman suosio kasvaa yhä
Lauhanvuori Region Geopark isännöi alan osaajia
Aineetonta arvonluontia Satakunnan luonnosta
Juhlavuoden viettoa satakuntalaiseen tyyliin
100visio - Itsenäisyysjulistus uusiksi!
Eurooppa alueellani
Uusia Satakuntaa markkinoivia aineistoja

 

Lehtiarkisto

03/2017
02/2017
01/2017
04/2016
03/2016

Näytä kaikki lehdet

Lauhanvuori Region Geopark isännöi alan osaajia

Suomen Geopark-toimikunta ja Geopark-projektit vierailulla Lauhanvuori Region Geopark -alueella

Suomen Geopark-toimikunta ja muut aktiiviset Geopark-projektit Suomesta tutustuivat Lauhanvuori Region Geopark-projektialueeseen 11.-12.5.2017. Saimme kuulla info-osuudessa ajankohtaiset terveiset UNESCO Global Geopark -ohjelmasta ja sen toiminnasta Suomessa sekä valtakunnan ainoan Geoparkin, Rokuan, ja muiden Geopark-projektien, Saimaan ja Salpausselkien, kuulumisia. Puheenvuorojen kautta saatiin tärkeää vahvistusta ja vinkkejä Geopark-statuksen hakuun valmistautumisessa.




UNESCOlla tiukat kriteerit uusille Geopark-alueille

Geopark on UNESCOn myöntämä status alueille, joilla on kansainvälisesti merkittävä geologinen perintö. Geopark-alueille asetetaan muitakin kriteereitä. Geopark-teeman on oltava näkyvästi esillä niin alueella kuin verkossa ja esittelymateriaaleissakin. Geoparkia tulee myös hallinnoida UNESCOn Geopark-ohjelman sääntöjen mukaisesti, ja Geopark-alueen on oltava maailman Geopark-verkoston (Global Geoparks Network, GGN) jäsen. Geopark-toimikunta ja muut Geoparkit maailmalla toimivat jäsenyyttä hakevien Geopark-projektien tukena. Aktiivinen verkostoituminen konkareiden kanssa ja heiltä oppiminen on paitsi järkevää myös statuksen saamisen edellytys. Alueen on noudatettava lisäksi UNESCOn periaatteita ja toimintamalleja sekä kehityttävä jatkuvasti. Geoparkiksi hakeutuvan on jo vuosi ennen hakemuksen jättämistä toimittava oikean Geoparkin tavoin.

UNESCO hyväksyi Geoparkeille oman ohjelman (IGGP) vajaat pari vuotta sitten, ja kaikista Geoparkeista tuli samalla UNESCO Global Geoparkeja. Geoparkit myös valitaan jatkossa UNESCOn toimesta: ”Kriteerit ovat selvästi tiukentuneet. UNESCO julkisti toukokuun alussa ensimmäiset valitsemansa Geoparkit, ja vain puolet hakijoista sai statuksen”, kertoi Rokua Global Geoparkin toiminnanjohtaja ja Suomen Geopark-toimikunnan koordinaattori Vesa Krökki. ”Lisäksi mukaan on tullut kansainvälinen politiikka: valtiot voivat veto-oikeudella estää jonkin alueen pääsyn Geoparkiksi.”

Rokua Global Geopark on toistaiseksi Suomen ainoa Geopark (www.rokuageopark.fi). Se sai statuksen jo vuonna 2010. Rokualla Geopark on tuonut aktiivisuutta alueen kuntiin, Vaalaan, Utajärvelle ja Muhokselle, ja laajemminkin. Rokua Geopark koordinoi myös alueensa matkailua yhteistyössä Visit Oulun kanssa. Alueella on runsaasti yhteistyötä sekä pohjoismaisten Geoparkien kanssa että ympäri maailmaa, esimerkiksi Kiinassa Rokualla on jo neljä yhteistyö-Geoparkia.




Saimaa jättää Geopark-hakemuksen syksyllä

Saimaan järviluontoon keskittyvä Geopark-projekti on jo lähellä hakuvaihetta, se aikoo jättää hakemuksen tulevana syksynä (www.saimaageoparkproject.fi). Saimaasta tulee pinta-alaltaan Euroopan neljänneksi suurin Geopark. Saimaalla Geopark-hallinnointi järjestettiin alueen yhdeksän kunnan perustaman yhdistyksen kautta.

- Kuntiin on myös valittu Geopark-vastaavat, jotka luotsaavat paikallisia Geopark-tiimejä. Lisäksi maakuntaliitot ovat panostaneet oman henkilöstönsä työaikaa Geopark-asioille esim. maankäytön suunnittelussa, kiittelee projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

Salpausselkä Geopark-projekti on hiljattain saanut valmistelurahoituksen kolmeksi vuodeksi, ja hankkeelle on juuri valittu projektipäällikkö. Salpausselkien geologiaa on kuitenkin jo inventoitu esiselvityshankkeessa Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimesta. Salpausselkien parhaita paloja esitteli geologi Tapio Kananoja GTK:sta: esimerkiksi Aurinkovuoren syrjäsuppia tullaan ihmettelemään muualtakin, Kiikunlähde on Suomen suurin yhtenäinen pohjavesiallas ja Ristolan kivikautinen asuinpaikka on yksi Suomen vanhimmista.




Lauhanvuori Region valmistautuu: geologinen tarina muotoutumassa, matkailupalvelut hyvällä mallilla

Oman alueemme Geopark-valmistelua esittelivät projektipäällikkö Terttu Hermansson ja geologi Pasi Talvitie Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksesta sekä erikoistutkija Markku Saarinen Luonnonvarakeskuksesta. Lauhanvuori Region -alueen geologinen tarina on täsmentymässä tulevan kesäkauden inventointien ryhdittämänä, hallintomallia valmistellaan ja retkeilyinfraa parannetaan useammankin hankkeen voimin. Tiedollisen sisällön tuottaminen ja sen popularisointi matkailu- ja ympäristökasvatuskäyttöön ovat kuluvan vuoden tärkeitä tehtäviä. Tavoitteena on jättää Geopark-hakemus syksyllä 2018.

Vierailijat pääsivät omakohtaisesti perehtymään alueeseemme ja sen palveluihin, kun heille esiteltiin keskeisimpiä geokohteita Hämeenkankaalla, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa ja Lauhanvuoren kansallispuistossa (www.lauhanvuoriregion.fi). Oppaina toimivat paikalliset asiantuntijat, ja muista palveluista vastasivat alueen yritykset. Suoteemaisen Geopark-alueemme soiden monipuolisuus sai toimikunnalta tunnustusta, ja yritysten palveluja kehuttiin vuolaasti. Meidän tulee kuitenkin panostaa erityisesti alueen geologisen perinnön esiintuomiseen ja Geopark-teeman näkyvyyteen ennen statuksen hakuvaihetta. Pitkäjänteinen perusrahoitus tulee myös varmistaa: rahoittajatahojen kanssa on tehtävä kirjalliset sopimukset.




Geopark-toimikunta on tärkeä kumppani

Suomen Geopark-toimikuntaan kuuluvat Vesa Krökin lisäksi Rokuallakin geologina toiminut Jari Nenonen GTK:sta, Matti Tapaninen Metsähallituksen luontopalveluista, Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä, Terhi Hook Visit Finlandista ja Reetta Kettunen Suomen UNESCO-toimikunnasta. Krökki ja Nenonen toimivat myös Geopark-evaluaattoreina maailmalla sekä edustavat Rokua UNESCO Global Geoparkia Euroopan Geopark-koordinaatiokomiteassa. Geopark-toimikunnalla on ratkaiseva rooli Geoparkiksi hakeutuvien alueiden kannalta: se on linkki UNESCOn suuntaan, neuvoo valmisteluvaiheessa ja lopulta puoltaa jätettäviä hakemuksia. Toimikunnan jäsenet kokivat tutustumisen alueeseen hyödylliseksi myös oman roolinsa näkökulmasta.


Teksti ja lisätietiedot:

Projektipäällikkö Terttu Hermansson, terttu.hermanssonpskk.fi, p. 040 6757 363
Geologi Pasi Talvitie, pasi.talvitiepskk.fi, p. 040 5026 573
http://www.lauhanvuoriregion.fi/geopark



 
Sivuston toteutus: Hypermedia Oy 2009