02/2018: http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen.aspxtaso=2&id=1230

Kaikki artikkelit

Pääkirjoitus: Luottavaisesti kohden uutta
Bio- ja kiertotalousohjelman laadinta käynnissä
Satakunnan satamat elintärkeitä Suomelle
Satakunnan Vaikuttajakouluun motivoituneita nuoria
Mikä on hienoa Satakunnan rannikkoalueella?
Vihreää yrittäjyyttä kehitetään
Satakunta Asuntomessuilla
Maakuntauudistus isosti SuomiAreenassa
Lounais-Suomen ihme esillä SuomiAreenassa
Merialuesuunnittelun aloitusseminaari Raumalla
Vastineet kaavalausuntoihin hyväksytty
Satakuntaa markkinoidaan monin tavoin - osallistu!

 

Lehtiarkisto

03/2018
02/2018
01/2018
04/2017
03/2017

Näytä kaikki lehdet

Satakunnan satamat satamien takamaatutkimuksen valossa

Valtion liikenneviranomaiset, maakuntaliitot ja satamat ovat tilanneet toisen kerran suuren Suomen satamien takamaatutkimuksen, joka julkaistiin marraskuussa 2017. Edellinen takamaatutkimus on julkistettu vuonna 2014.


Takamaa ja etumaa = sataman palvelualue

Sataman takamaalla tarkoitetaan sitä sisämaan aluetta, jota satama palvelee, siis aluetta, josta lähetetään tavaraa sataman kautta tai otetaan satamasta tulevaa tavaraa vastaan. Etumaalla tarkoitetaan taas niitä satamia, joihin satamasta liikennöidään. Satamien takamaatutkimuksessa, joka nimestään huolimatta käsittelee myös satamien etumaita, pyritään selvittämään mahdollisimman tarkkaan satamien läpi kulkevan tavaran lähtöpaikat ja määränpäät Suomessa sekä maailmalla.

Kuljetukset sisältävät monia vaiheita ja tavaran omistajuus voi vaihdella matkan aikana. Samoin kuljetuksista, huolinnasta ja tullimuodollisuuksista voi vastata varsinaisen lähettäjän tai vastaanottajan sijasta jokin logistiikkaan erikoistunut yritys. Tästä johtuen tavaravirtojen selvittäminen tilastojen pohjalta saattaa antaa välillä väärän kuvan siitä, mistä tavara on oikeasti lähtenyt tai minne se on tullut. Joka tapauksessa, satamien takamaatutkimuksessa on mahdollisimman hyvin lähinnä tullitilastojen perusteella pyritty selvittämään kunkin sataman kautta kulkevien tavaroiden lähtöpaikat ja määränpäät kunnan tarkkuudella.

Etumaiden osalta asetelma on selkeämpi, kun tavaraa seurataan vain seuraavaan satamaan asti. Tosin tämänkin osalta kannattaa muistaa, että isoimmat satamat, kuten Hampuri tai Rotterdam ovat paikkoja, joissa varsinkin kontteja lastataan isoista valtamerilaivoista pienempiin Itämerellä kulkeviin ja päinvastoin. Eli merikuljetus ei useinkaan pääty ensimmäiseen satamaan, missä lastia on käsitelty.

Satamien takamaatutkimuksessa tavaravirrat on myös sijoitettu maantie- ja rautatieverkolle mahdollisimman tarkasti. Kun tutkimus on toistettu, on mahdollisuus myös nähdä trendejä tavaravirroissa ja satamien asemissa osana Suomen logistista järjestelmää.
Satakunnasta tutkimukseen on osallistunut Satakuntaliitto ja Rauman satama. Edelliseen tutkimukseen osallistui myös Porin satama.


Rauman satamaa (kuva Päivi Liuska-Kankaanpää)

Rauman ja Porin satamien kehitys linkittyy vahvasti raiteiden ja valtateiden kehittämiseen

Tutkimusten perusteella nähdään Satakunnan satamien suuri merkitys maakunnan omalle teollisuudelle. Merkittävä osa Rauman sataman viennistä tulee Rauman isoilta sellu- ja paperitehtailta. Porin satama vastaa Harjavallan ja Porin värimetalliteollisuuden tarvitseman kupari- ja alumiinirikasteen tuonnista. Päivittäisiä tavarajunavuoropareja Mäntyluodosta Poriin ja Harjavaltaan on noin viisi.

Satakunnan satamien takamaa ei kuitenkaan rajoitu vain omaan maakuntaan. Varsinkin Rauman satamalla on selvää valtakunnallista merkitystä sen ollessa Suomen kolmanneksi suurin konttisatama ja UPM:n tehtaiden tärkein vientisatama. Erityisesti Jämsän seudun paperiteollisuuden keskittymä on tiukasti linkittynyt Rauman satamaan.

Rauman ja Jämsän, Jämsänkosken sekä Mäntän välillä kulkee lähemmäs kymmenen päivittäistä tavarajunavuoroparia. Rauman ja Tampereen välinen rata onkin Suomen kolmanneksi vilkkain tavaraliikenteen rata tonnimäärillä mitattuna. Edelle menee vain transitoliikenne Hamina-Kotkasta Venäjälle ja venäläisen malmin kuljetukset Vartiuksesta Kokkolaan. Myös Porin satama on saanut uusia transitokuljetuksia, joita tulee tällä hetkellä Tahkoluodon satamaan päivittäin noin 2 – 3 vuoroparia.

Rautateiden lisäksi satamien toiminnalle ovat myös maantiet tärkeitä. Satamia palvelevat erityisesti valtatiet 2, 8, 11 ja 12.


Rauman satama Suomen merkittävimpiä

Takamaatutkimuksessa arvioitiin yleisemmin satamia laskemalla niille takamaa- ja etumaaindeksit, jotka kertovat käytännössä satamien merkityksestä osana kuljetusjärjestelmää. Takamaaindeksi kertoo, kuinka laajalta sisämaasta satamaa käytetään ja etumaaindeksi, kuinka laajalle muihin satamiin satamasta on liikennettä.

Rauman sataman takamaaindeksi oli Suomen satamista kolmanneksi paras. Rauman edelle menivät Helsinki ja Hamina-Kotka. Etumaaindeksin osalta Rauman sijoitus taas oli toinen, edelle meni vain Hamina-Kotka. Tämä kertoo siitä, että Rauman satama tarjoaa hyvät yhteydet maailmalle. Koska Pori ei osallistunut tänä vuonna tutkimukseen, sen taka- ja etumaaindeksejä ei ole laskettu.


Teksti ja lisätiedot:

Liikennesuunnittelija Ville Turunen
puhelin +358 44 711 4363
etunimi.sukunimi (a) satakunta.fi



 
Sivuston toteutus: Hypermedia Oy 2009