: http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen.aspxtaso=2&id=1246

Kaikki artikkelit

Reijo Kallio: Ratkaisun hetket lähestyvät
Luottamusta rakentamassa
Satakunta mukaan CPMR-verkostoon
Ajankohtaista koheesiopolitiikasta
Positiivisen rakennemuutoksen tietopohja vahvistu
MAKO:n toimeenpanosuunnitelma 2019-2020 työn alla
Pohjoinen kasvuvyöhyke vahvistaa Satakuntaa
Kokemäenjoki – Näkökulmia joen tulevaisuuteen
Merellisen matkailun koulutusta kehitetään
Lauhanvuoren kansallispuistoa myös Satakunnassa

 

Lehtiarkisto

03/2018
02/2018
01/2018
04/2017
03/2017

Näytä kaikki lehdet

Osa Lauhanvuoren kansallispuistoa sijaitsee myös Satakunnassa

Yleisesti tunnettua on, että Lauhanvuoren kansallispuisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Isojoen ja Kauhajoen kunnissa. Vähälle huomiolle on jäänyt, että vuosien kuluessa vuonna 1982 perustettu kansallispuisto on pieneltä osin laajentunut myös Satakunnan puolelle. Näiden Satakunnan puolelle sijoittuvien Lauhanvuoren kansallispuistoon kuuluvien alueiden pinta-ala on yhteensä noin 30 hehtaaria. Pinta-ala suhteessa Lauhanvuoren kansallispuiston kokonaispinta-alaan (noin 52 km2) on toki vähäinen, mutta nostaa Satakunnan alueelle kokonaan tai osittain sijoittuvien kansallispuistojen määrän neljään.


Osa Nööpinevan ja Fatipyöränkeitaan alueista kuuluu Lauhanvuoren kansallispuistoon.

Nööpinneva ja Fatipyöränkeidas Lauhanvuoren kansallispuistoa

Honkajoen kunnan pohjoisosissa, aivan Etelä-Pohjanmaan maakunnan rajan läheisyydessä sijaitsevat kaksi pienehköä Lauhanvuoren kansallispuistoon kuuluvaa suota ovat nimeltään Nööpinneva ja Fatipyöränkeidas. Kyseisiin soihin kuuluvat alueet on aikanaan hankittu valtiolle osana Natura 2000 -alueiden toteutusta ja tämän jälkeen ne on liitetty osaksi Lauhanvuoren kansallispuistoa 2010-luvun tietämillä. Lisäksi osa kyseisisten soiden suojelua on toteutettu yksityisinä luonnonsuojelualueina.

Nööpinneva on ojittamaton keidassuo Murhi- ja Näätäkankaan välisellä alueella Honkajoella. Nööpinnevasta Lauhanvuoren kansallispuistoon kuuluu noin 19 hehtaarin suuruinen alue. Suon pohjoisosa on yksityistä suojelualuetta (pinta-ala n. 9 ha).

Fatipyöränkeidas sijaitsee Isojoen ja Honkajoen kuntien alueella. Lauhanvuoren kansallispuistoon Satakunnan puolella sijoittuvan suoalueen pinta-ala on noin 10 ha.  Satakunnan puolella tämä kansallispuistoon kuuluvan suoalueen osa rajoittuu molemmin puolin yksityisiin luonnonsuojelualueisiin, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 18 hehtaaria.


Näkymiä avoimelle Nööpinevalle.


Näkymiä avoimelle Nööpinevalle.

Retki Nööpinnevan ja Fatipyörän suunnalle

Retkeilin Nööpinnevan ja Fatipyöränkeitaan suunnalla elokuisena lauantaipäivänä auringon paistaessa. Kansallispuistoon kuuluvat suojelualueiden osat oli merkitty hyvin maastoon. Nööpinnevan alue oli maastossa helposti hahmotettava kokonaisuus, mikä viehätti itseäni suon ojittamattomuuden ohella. Karpalot olivat tuolloin vielä raakoja ja tuulihaukka lenteli suon koillisnurkassa. Avointa suota oli helppo havainnoida suon laiteillakin seisten.

Fatipyöränkeidas sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä Nööpinnevasta ja kangasmaasto metsäautoteineen on helppokulkuista. Keitaan eteläosaa halkoi voimalinja ja suon länsi- ja pohjoisreunoilla oli nähtävissä myös vanhaa ojitusta. Retkeilijänä koin luonnontilaisen Nööpinnevan viehättävämmäksi kuin Fatipyöränkeitaan. Toki tämäkin suo oli tutustumisen arvoinen ja olisin voinut jatkaa pidemmällekin kohti Lauhanvuoren ydinalueita.

Hillan eli suomuuraimen lehtiä oli suolla runsaasti ja jäin miettimään, että mahtavatko ne tuottaa satoa hyvänä hillavuonna... Myös soiden nimet ovat kiinnostavia. Mikä lienee sanojen Nööpi ja Fatipyörä merkitys?


Karpalot olivat elokuussa vielä raakoja.

Kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa Lauhan syrjävyöhykettä

Ympäristöministeriön vuonna 2015 hyväksymässä Lauhanvuoren kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa Nööpinneva ja Fatipyöränkeidas sijoittuvat Lauhan syrjävyöhykkeelle. Suunnitelman mukaan vyöhyke pidetään mahdollisimman luonnontilaisena alueena, jonne ei ohjata kävijöitä aktiivisesti eikä rakenneta uutta palveluvarustusta. Aluetta voidaan käyttää erikseen määriteltyjen luontaiselinkeinojen tarpeisiin sekä alueen erämaaluonteeseen soveltuviin matkailupalveluihin, kuten opastettuihin retkiin.

Syrjävyöhykkeellä liikkuminen on sallittu jokamiehenoikeuksien mukaisesti. Vyöhykkeen yleisökäytön määrä pyritään pitämään tavoitteellisesti alhaisena käytön ohjauksen keinoin ilman liikkumisrajoituksia. Vyöhykkeelle tehdään ja siellä ylläpidetään palveluvarustusta vain siinä määrin, kuin on välttämätöntä alueen kestävän käytön ja kävijäturvallisuuden varmis-tamiseksi. Syrjävyöhykkeellä voi olla yksittäisiä reittejä (lähinnä siirtymäreittejä). Vyöhykkeen tarkoituksena on syrjäisyyden säilyttäminen ja lisääminen.


Teksti ja lisätiedot:
Anne Savola
ympäristöasiantuntija
Yhteystiedot


Fatipyöränkeitaalla on jonkin verran puustoa.


Hillakasvustoa Fatipyöränkeitaalla.


Kansallispuiston rajat on merkitty hyvin maastoon. Kuva Fatipyöränkeitaalta.


Metsäautotiellä vastaantullut ukkometso sykähdytti.


 
Sivuston toteutus: Hypermedia Oy 2009