04/2018: http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen.aspxtaso=2&id=1249

Kaikki artikkelit

Positiivisella mielellä uutta kohden
Aluekehityksen tilannekuva syksyllä 2018
Rakennerahastokauden 2021-2027 valmistelu
Pan Baltic Scope yhteistyötä rakentamassa
Kiertotalouteen vaikuttavat ilmiöt ja trendit
Satakunnan pääväyliä runkoverkkoon
Satakunnan edunvalvontaa kuntayhteistyönä
Satakunnan vanhusneuvosto aktiivinen toimija
Satakunnan vuodenvaihteen juhla 4.1.2019
Kameran kanssa luonnossa
Geopark-hakemus UNESCOn käsissä
Satakunta haki työntekijöitä Helsingissä
Satakunnan brändityö jatkuu, yhdessä

 

Lehtiarkisto

01/2019
04/2018
03/2018
02/2018
01/2018

Näytä kaikki lehdet

Rakennerahastokauden 2021-2027 valmistelu

Komissio antoi 2.5.2018 ehdotuksen rahoituskehykseksi rakennerahastokaudelle 2021-2027. Tämän lisäksi komissio antoi 29.-30.5.2018 ehdotuksen ns. yleisasetukseksi sekä EAKR- ja ESR+ -asetuksiksi. Asetusehdotusten käsittely on parhaillaan käynnissä jäsenmaiden yhteistyössä Neuvoston työryhmissä.

Komission tavoitteena on saavuttaa rahoituskehyssopu jo keväällä 2019, mutta käytännössä sopua voidaan odottaa aikaisintaan Suomen puheenjohtajuuskaudella 1.7.-31.12.2019. Päätös rahoituskehyssovusta edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin puoltoa.


Ehdotuksessa Suomen osuus koheesiovaroista lisääntyisi 100 miljoonaa euroa

Euroopan komission ehdotuksessa EU-budjetin kokonaistaso on noin 1160,6 miljardia euroa. Ehdotuksessa koheesiovaroihin esitetään noin 10 prosentin vähennystä nykykauteen verrattuna. Suomen kannalta komission esitys on kuitenkin hyvä. Komission esityksessä Suomen osuus koheesiovaroista olisi noin 1,6 miljardia euroa. Tämä on vajaa 100 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvalla rahoituskehyskaudella. Korotus olisi siis noin 5 % edelliseen ohjelmakauteen verrattuna.

Suomen valtioneuvosto katsoo, että komission ehdottama rahoituskehyksen kokonaistaso 1161 miljardia euroa on liian korkea. Kokonaistason tulisi asettua mahdollisemman lähelle nykyistä jäsenmaiden yhteistä suhteellista bruttokansantulon (BKTL) tasoa. Valtioneuvosto korostaa erityisesti tarvetta löytää taso, joka ei kasvata maksutaakkaamme kohtuuttomasti, mutta mahdollistaa keskeiset painotukset ja turvaa merkittävimpiä saantojamme.


Länsi-Suomi siirtymäalueeksi

Koheesiopolitiikan varojenjakomenetelmä tulee olemaan samankaltainen kuin nykyisellä kaudella. Varojenjaon perusteena on kolme alueluokkaa:
• Vähemmän kehittyneet alueet (BKT<75 % EU27-keskiarvosta)
• Siirtymäalueet (BKT 75-100 % EU27-keskiarvosta)
• Kehittyneemmät alueet (BKT >100 % EU27-keskiarvosta)

Siirtymäalueiden määrittelyssä BKT-yläraja on tulevalla kaudella 100 prosenttia (nyt 90 %). Tämän muutoksen seurauksena Suomen alueista Pohjois- ja Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Etelä-Suomi ovat siirtymäalueita. Helsinki-Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat kehittyneempiä alueita. Nykykaudella kaikki Suomen alueet ovat kehittyneempiä alueita. Laskennan perusteena on Eurostat:n tilastot vuosilta 2014−2016. Laskennassa haasteellista ei ole matematiikka, vaan käytettyjen tilastotietojen monimuotoisuus ja -tulkintaisuus sekä useat vaihtoehdot laskentatavasta. Laskentaperusteisiin saattaa tulla vielä päivityksiä ja Suomen saantokin saattaa näin ollen vielä muuttua.


Viisi tavoitesuuntaa

Rakennerahastojen tuki kohdistetaan viiteen toimintapoliittiseen tavoitteeseen:

1. Älykkäämpi Eurooppa
pk-yritysten kasvu ja kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen

2. Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa

puhtaat energiaratkaisut, energiatehokkuus, siirtyminen vähähiiliseen talouteen, uusiutuva energia, innovatiiviset vähähiiliset teknologiat, tuki vihreille ja sinisille investoinneille, kestävä luonnonvarojen hallinta, kiertotalous, sopeutuminen ilmastonmuutokseen

3. Verkostoituneempi Eurooppa

liikkuvuus, energia ja alueelliset ICT-yhteydet, kestävä liikenne, älykkäät energiaverkot, nopeat digitaaliset yhteydet

4. Sosiaalisempi Eurooppa
ESR+:n tuki sosiaalisten oikeuksien pilarin toimiin, erityisesti työllisyyden edistäminen, koulutus ja elinikäinen oppiminen, sosiaalinen osallisuus sekä terveys ja sosiaalinen innovointi

5. Kansalaisten Eurooppa
kaupunki-maaseutu-rannikkoalueiden paikallinen kehittäminen

Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti komission esityksiin: ohjelmaperusteinen RR-politiikka jatkuu. Rahoitettavat teemat vähenevät, mutta käytännössä sisältövalikoima on paljolti kuten nykyisellä ohjelmakaudella. Ohjelmien sisällöt tulee keskittää vähäiseen määrään toimia, jotta tuloksellisuus voidaan todentaa.


Suuraluekeskustelut TEM:in kanssa tulossa

Valmistelua koordinoiva Työ- ja elinkeinoministeriö on kutsunut alueiden edustajat suuralueittain käytäviin keskusteluihin. Keskusteluissa käydään läpi rakennerahastojen ohjelmakauden 2021-2027 ohjelmavalmistelun käynnistämiseen ja hallinnon järjestämiseen liittyviä ajankohtaisia asioita.

Kansallisesti linjattavia asioita ovat muun muassa:

- Ohjelmien määrä ja toimien luonne sekä toimintapoliittiset tavoitteet ja erityistavoitteet.
- Hallintojärjestelmä, kaupunkipolitiikan osio, prioriteetit, kansallinen vastinrahoitus.
- Ohjelmasisällöt ja toimintamalli valmistellaan vuoden 2019 aikana.

Tavoitteena ovat kestävän kasvun mahdollistaminen, elinkeinojen uudistaminen ja innovaatiot, yritysten kansainvälistyminen ja kasvu, osaavan työvoiman tarpeeseen vastaaminen sekä myös kustannustehokas ja tasalaatuinen hallinto EU-rahoituksen hyödyntämiseksi.

Ohjelmakauden valmistelu etenee myös alueilla ja maakunnissa. Läntinen Suomi on profiloitunut ohjelmavalmistelussa ja muodostaa oman edunvalvonnallisen kokonaisuutensa. Läntisen Suomen maakuntia ovat Satakunnan lisäksi Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi sekä eräänlaisena liitännäisenä Keski-Pohjanmaa. Satakuntaliitto toimii Läntisen Suomen valmisteluryhmän puheenjohtajana.

Parhaillaan alueilta kootaan toimintaympäristön analyysiin tietoa kokemuksista kuluvalta ohjelmakaudelta sekä näkemyksiä toimintaympäristön tulevista haasteista komission ehdotuksen mukaisiin toimintapoliittisiin kokonaisuuksiin (älykkäämpi Eurooppa, Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa, Verkostoituneempi Eurooppa, sosiaalisempi Eurooppa ja Kansalaisten Eurooppa) jaoteltuna.


Teksti ja lisätiedot:

vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg
Yhteystiedot



 
Sivuston toteutus: Hypermedia Oy 2009