04/2018: http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen.aspxtaso=2&id=1250

Kaikki artikkelit

Positiivisella mielellä uutta kohden
Aluekehityksen tilannekuva syksyllä 2018
Rakennerahastokauden 2021-2027 valmistelu
Pan Baltic Scope yhteistyötä rakentamassa
Kiertotalouteen vaikuttavat ilmiöt ja trendit
Satakunnan pääväyliä runkoverkkoon
Satakunnan edunvalvontaa kuntayhteistyönä
Satakunnan vanhusneuvosto aktiivinen toimija
Satakunnan vuodenvaihteen juhla 4.1.2019
Kameran kanssa luonnossa
Geopark-hakemus UNESCOn käsissä
Satakunta haki työntekijöitä Helsingissä
Satakunnan brändityö jatkuu, yhdessä

 

Lehtiarkisto

04/2018
03/2018
02/2018
01/2018
04/2017

Näytä kaikki lehdet

Pan Baltic Scope -hanke yhteistyötä rakentamassa

Satakuntaliitto osallistuu Itämeren maiden väliseen Pan Baltic Scope -hankkeeseen, jossa maiden merialuesuunnittelijat pohtivat yhdessä kestävään siniseen kasvuun liittyviä tarpeita, konflikteja, sekä rajat ylittäviä tiedonvaihto- ja yhteistyötarpeita.

Pan Baltic Scope -hanke toimii vuosina 2018-2019 ja siinä rakennetaan yhteistyöverkostot paikalliselle tasolle kalastajien, kalankasvattajien ja kalastusmatkailuyritysten kanssa Satakunnassa. Hanke tukee kestävää merialuesuunnittelua tekemällä prosessista läpinäkyvän ja osallistavan.

Sininen kasvu, eli veteen liittyvän kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen, on yksi Satakunnan maakuntaohjelman painoaloista. Tuoreessa Sinisen kasvun tilannekuva merialuesuunnittelun lähtökohtana 2018 -raportissa Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnittelualue tunnistetaan keskeisenä elinkeinokalatalouden alueena.


Sinisen kasvun tilannekuva merialuesuunnittelun lähtökohtana 2018 -raportti

Selkämeri on soveltuvimpia alueita kotimaisen kalan tuotannon lisäämiseen

Suomalaisista peräti 95 % syö kalaa ja kalan kulutuksen ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. Lähiruoasta puhutaan, mutta kotimaista kalaa ei syödä. Norjasta tuotava kasvatettu lohi myy paremmin. Suomen kalatalouden vaihtotasevaje on jo noin 350 miljoonaa euroa.

Selkämeri on ammattikalastuksen merkittävimpiä alueita ja sieltä kalastetaan Suomen avomerikalastuksen suurimmat silakka- ja kilohailisaaliit. Ammattikalastajien määrä on kuitenkin huvennut koko 2000-luvun ja etenkin perinteikäs rannikkokalastus on paineiden alaisena.

Kasvatetun tuontikalan korvaaminen kotimaassa kasvatetulla kalalla voitaisiin laskennallisesti toteuttaa hyvinkin pienellä merialueella. Kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma ja Luonnonvarakeskuksen mallinnukset osoittavat soveltuvimpien alueiden sijaitsevan nimenomaan Selkämerellä.

Pan Baltic Scope -hankkeessa tarkastellaan merialueen käyttötarpeita, avataan keskustelua tulevaisuuden tarpeista, sekä eri käyttömuotojen välisistä synergioista ja mahdollisista konflikteista. Merialuesuunnittelua tukien haetaan sellaisia keinoja, joilla voidaan edistää niin meren hyvää tilaa kuin mereen liittyvää liiketoimintaa.


Selkämeri, Luvia (kuva Timo Nieminen)

Yhteistyötä kalapajojen avulla

Projektin keskeisiä toimia on yhteistyöverkostojen rakentaminen kansainvälisesti Itämeren maiden suunnittelijoiden kesken, ja tavoitteena on esimerkiksi sujuva merialueiden yhteistyö Ruotsin ja Ahvenanmaan kanssa. Merialuesuunnittelussa toiminnan avoimuus on yksi keskeistä periaatteista ja Pan Baltic Scope tukee vuorovaikutustyötä rakentamalla verkostoja paikallisen tason toimijoiden kanssa.

Vuorovaikutuksen yhteistyöpilotti toteutetaan kalastuksen, kalankasvatuksen ja kalastusmatkailun toimijoiden kanssa kevään 2019 aikana. Satakunnan kaksi muuta hanketta, Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalusta sekä merellisen matkailun BlueSata, ovat mukana järjestämässä yhteisiä kalapajoja Pan Baltic Scope -hankkeen kanssa. Kaikkien hankkeiden yhteisenä tavoitteena on yrittäjyyden kehittäminen ja tukeminen Satakunnan meri- ja rannikkovesillä.

Kalapajoissa jaetaan tietoa merialuesuunnittelusta, mutta kerätään myös keskeistä paikallista tietoa kalasidosryhmiltä. Osallistavien menetelmien avulla kyetään luomaan kuva merialueen käytöstä ja tulevaisuuden tarpeista. Myös kaikki satakuntalaiset vapaa-ajankalastajat, jotka ovat maksaneet kalastonhoitomaksun tämän vuoden aikana, voivat osallistua kevään 2019 aikana tiedon tuottamiseen merialueiden käytöstä karttasovelluksen avulla.

Facebookissa on keskusteluryhmä Sinistä kasvua kalasta – Satakunta, joka on yhteinen keskustelupaikka Satakunnan merialueiden kalastajille, kalankasvattajille ja kalastusmatkailuyrittäjille sekä Satakuntaliiton merialuesuunnittelijoille. Ryhmässä jaetaan ajantasaista tietoa merialuesuunnittelusta ja sen vaikutuksista kalankasvatukseen, kalastukseen ja kalastusmatkailuun.


Merialuesuunnittelun skenaariotyö alkamassa

Merialuesuunnittelussa on jatkettu pohjatiedon keräämistä ja tilannekuvan muodostamista.

Suunnittelualueittain on työn alla raporttimuotoinen kuvaus kunkin alueen ominaispiirteistä. Syksyn 2018 aikana valmistuivat sekä suunnittelun prosessista ja tavoitteista kertova vuorovaikutussuunnitelma että konsulttityönä tehty selvitys kunkin suunnittelualueen sinisen talouden tilanteesta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Myös merialueen tilasta ja vedenalaisen inventoinnin havainnoista ollaan työstämässä suunnitteluun soveltuvia aineistoja ja analyysejä.

Työssä laaditaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia vuosille 2030 ja 2050 kartoittamalla merialueen kehityksen mahdollisuuksia ja haasteita elinkeinoelämän ja sen kilpailukyvyn, meriympäristön ja ekosysteemien kestokyvyn sekä ilmastomuutoksen näkökulmasta. Skenaarioita valmistellaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Pan Baltic Scope -hankkeesta on lisätietoa sivulla www.panbalticscope.eu.

Satakunnan merialuesuunnittelusta löytyy keskitetysti lisätietoa sivulta www.satakuntaliitto.fi/merialuesuunnittelu. Merialuesuunnittelun etenemistä voi seurata myös verkkosivuilla www.merialuesuunnittelu.fi.




Teksti ja lisätiedot:

projektisuunnittelija Mari Pohja-Mykrä
Yhteystiedot



 
Sivuston toteutus: Hypermedia Oy 2009