01/2019: http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen.aspxtaso=2&id=1268

Kaikki artikkelit

Pääkirjoitus: Tiedonvälityksen merkitys kasvaa
Tilikauden 2018 tulos positiivinen
Maakuntaedunvalvonnan kilpailu kiristyy
ICT-valmistelussa asiakas on tärkein
Satakuntaliitto käsittelee kaavamuistutuksia
Satakunnan matkailun kasvuohjelmaa laaditaan
Satakunnasta bio- ja kiertotalouden edelläkävijä
Merialuesuunnittelu kommentointiin huhtikuussa
Vanhusneuvostojen puheenjohtajat koolla
Haku päällä! Vuoden kylä on...
Satakunnan vuodenvaihteen juhla 4.1.2019
ASKO - Asiantuntijatalouden kehittämisohjelma
TEUVO tukee teollisuuden uudistumista

 

Lehtiarkisto

01/2019
04/2018
03/2018
02/2018
01/2018

Näytä kaikki lehdet

Vanhusneuvostojen puheenjohtajat koolla

Satakunnan vanhusneuvosto järjesti 27.2. Porissa Ravintola Liisanpuistossa maakunnan vanhusneuvostojen yhteisen tilaisuuden nimellä ”Puheenjohtajien tapaaminen”. Paikalle oli kutsuttu kustakin Satakunnan kunnan vanhusneuvostosta puheenjohtaja ja sihteeri sekä kunnan vanhustyön johtava viranhaltija ja Satakunnan vanhusneuvosto varajäsenineen.

Paikalla oli vajaat 40 henkeä keskustelemassa, kuulemassa ja kommentoimassa. Luennoitsijoina olivat ikääntyneiden palveluiden valmistelija Pirjo Rehula Satakunnan maakuntauudistuksesta aiheenaan Maakunnallisen vanhuspalvelusuunnitelman käyttöön ottaminen ja toteuttaminen. Samasta organisaatiosta oleva sote-koordinaattori Minna Nevalainen kertoi satakuntalaisten näkemyksistä palvelulupaukseen.

Päivän puheenjohtajana toimi Länsi-Suomen Diakonialaitoksen toimitusjohtaja, Satakunnan vanhusneuvoston jäsen Aku Keltto. Iltapäivällä luennoi Satakunnan yhteisökeskuksen toiminnanjohtaja Milja Karjalainen aiheesta Kolmas sektori ja ikäihmiset. Rauman terveiset lähetti videolla Rauman sosiaali- ja terveysalan toimialajohtaja Satu Helin ja Rauman ikäihmisten neuvoston työtavoista kertoi puheenjohtaja Leea Hiltunen otsikolla Miten vanhusneuvoston ja Rauman kaupungin yhteistyö ja tiedonvälitys toimii.

Päivän kantavana teemana oli panostaa tiedotuksen tärkeyden korostamiseen sekä kunkin kaupungin / kunnan vanhusneuvoston yhteistyötä paikallisiin viranomaisiin.


Ikääntyneiden palvelut

Satakunnassa ikääntyneitä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin, sillä Satakunnan väestöstä 11 % (24 400 henkilöä) on yli 75-vuotiaita. Yli 75-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan 8700 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä.

Tavoitteena on, että 94 % Satakunnassa asuvista, 75-vuotta täyttäneistä henkilöistä asuu omissa kodeissaan vuonna 2025. Tämän toteuttaminen vaatii ennaltaehkäisevin palveluiden vahvistamista, helppoa yhteydenottoa ja palveluohjausta, kotiin annettavien palveluiden kehittämistä (mm. hoidon saatavuuden tulee olla 24/7), kuntoutuspalveluita kotiin sekä moniammatillista osaamista ja yhteistyötä 3. sektorin kanssa. Uudenlaisten asumisratkaisujen kehittäminen sekä perhe- ja omaishoidon tukeminen on välttämätöntä.

Ikääntyneiden palveluita kehitetään maakunta- ja sote-uudistuksessa viiden kokonaisuuden kautta: ennaltaehkäisevä toiminta, palveluohjaus, kotihoito, omaishoito, perhehoito, asumispalvelut. Kaikista viidestä palvelukokonaisuudesta on tehty Satakunnan alueella yhtenäiset palveluiden sisältökuvaukset.

Marraskuussa 2018 valmistui Satakunnan Ikääntyvien suunnitelma yhteen sovitetusta palvelukokonaisuudesta 2019- 2025 (2030), joka hyväksyttiin maakuntauudistuksen toimielimissä. Kevään aika tullaan juurruttamaan suunnitelmaa mm. järjestämällä kuntakohtaisia kansalaisraateja yhteistyössä vanhusneuvostojen, kunnan ja muiden toimijoiden kanssa.

Iäkkäiden palvelukokonaisuuden tavoitteena on varmistaa Vanhuspalvelulain ja iäkkäiden palvelujen Laatusuosituksen (2017) toteutuminen maakunnassa, sekä yhtenäistää ja keventää hallitusti vanhuspalveluiden rakennetta.

Teksti ja lisätiedot:
Ikääntyneiden palveluiden valmistelija, Satakunnan maakuntauudistus
Pirjo Rehula, pirjo.rehulasatakunta.fi, puh. 044 7114353


Palvelulupauksesta

Satakunnassa työstetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulupausta yhdessä satakuntalaisten kanssa. Palveluiden järjestäjän, maakunnan, tekemässä palvelulupauksessa asetetaan tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan asukkaiden tarpeet ja näkemykset, paikalliset olosuhteet sekä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus huomioon ottaen. Lupaus koskettaa kaikkia sote-palveluita ja sen toteutumista seurataan.

Palvelulupaus tehdään yhdessä satakuntalaisten kanssa. Tarkoituksena on mahdollistaa palvelulupauksen laadintaan osallistumisen ja vaikuttamisen monipuolisesti eri foorumeilla. Tähän mennessä on satakuntalaisia tavattu esimerkiksi SuomiAreenan kansalaistorilla ja on kutsuttu koolle työpajoihin järjestöjen edustajia, sote-ammattilaisia ja kokemustoimijoita. 


Eri tilaisuuksissa nousi esille saatavuuteen ja saavutettavuuteen liittyvät asiat, kuten nopea hoitoon pääsy sekä tarpeen mukainen ja lähellä oleva palvelu. Tämän lisäksi tärkeiksi asioiksi nostettiin palveluiden asiakaslähtöisyys, tasavertaisuus sekä asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen merkitys. Myös tiedon löytyminen, saaminen ja kulku nousi esille.

Teksti ja lisätiedot:
Minna Nevalainen, Sote-koordinaattori, Satakunnan maakuntauudistus
Minna Nevalainen, minna.nevalainensatakunta.fi puh. 044 711 4308


Kolmas sektori ja ikäihmiset

Järjestötoiminnalla on ikäihmisten(kin) tukena monia merkittäviä rooleja. Yleishyödyllisen toiminnan kautta mahdollistetaan lukematon määrä ryhmä-, vertais- ja vapaaehtoistoimintaa, edistetään yhteisöllisyyttä, neuvotaan, autetaan ja tuetaan. Järjestöt ovat myös ihmisten ääni kokemustoiminnan ja edunvalvonnan kautta. Järjestöt tuovat merkitystä ja toimintaa ihmisten elämään. Unohtaa ei sovi myöskään sitä, että järjestöillä on merkittävä rooli mm. ikäihmisten asumispalvelujen tuottamisessa.

Maakuntauudistuksen yhteydessä eri toimijoiden välinen yhteistyö on korostunut. Tämä liittyy sekä eri sektoreiden välisen yhteistyön, että järjestöjen keskinäisen yhteistyön edistämiseen, ja tätä Satakunnassa on erittäin laajasti jo valmisteltukin. Yhteistyöhön liittyy monia elementtejä, joista tärkeimpiä on ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen niin, että ihmisillä on aiempaa parempi mahdollisuus saada tietoa juuri siitä toiminnasta, avusta tai palvelusta, jota he kulloinkin tarvitsevat. Toimijoiden yhteistyötä on tärkeää kehittää myös niin, että mietimme monitoimijaisessa yhteistyössä mitä ihmiset tarvitsevat, ja teemme myös työnjaon tältä pohjalta. Kaikessa kehittämisessä, niin järjestöjen toiminnassa kuin muutoinkin, tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen osaan ihmisiä, joilla on eniten haasteita ja tarpeita omassa elämässään.

Satakunnassa on noin 4500 rekisteröityä yhdistystä, joista kymmenet tuottavat iloa, virkistystä ja apua ikäihmisten elämään. Mukaan mahtuu vielä uusiakin toimijoita, sillä tarvettakin on paljon. Uusia toimintatapoja kehittämällä, ihmisten toiveita kuuntelemalla ja avoimella asenteella säilytetään elinvoimainen järjestökenttä tulevaisuudessakin

Teksti ja lisätiedot:
Toiminnanjohtaja, Satakunnan yhteisökeskus
Milja Karjalainen milja.karjalainenyhteisokeskus.fi puh. 044 5296803


Miten ikäihmisten neuvoston ja Rauman kaupungin yhteistyö ja tiedonvälitys toimii

Esimerkkinä ryhmätyöskentelystä on mm aloite 29.9.2015 ”Ikäihmisten neuvoston työryhmien (omaishoito, kotihoito, terveyspalvelut, palveluliikenne) raportit ja toimenpide-ehdotukset”. Aloitteen taustalla oli Ikäihmisten neuvoston eläkeläisyhdistyksille tekemän kyselyn tulokset. Aloite toimitettiin terveysjohtajalle ja kaupungin kansliaan, kuten muutkin aloitteet.

Raumalla Ikäihmisten Neuvoston ja päättäjien välistä yhteistyötä ja tiedonvälitystä lisännyt käytäntö on seuraava:  

Tehtäväksi anto kaupunginhallitukselta, KH 253 §, 8.5.2017: Yhteistyöverkostot edellytetään laatimaan toiminnalleen tavoitteet, jotka nivoutuvat päivitettyyn strategiaan, jossa neljä hyvinvointia ja kehittymistä tukevaa linjausta ovat:
1) Terveellinen, turvallinen, palveleva Rauma
2) Vireän elinkeinoelämän Rauma
3) Hyvien yhteyksien Rauma.

Ikäihmisten Neuvostolta edellytettiin tavoitteet kootusti kevään 2018 aikana kaupunginhallitukselle. Neuvosto täytti Rauman Tarinan mukaisen yhteistyöverkostojen tavoitelomakkeen, mikä toimitettiin kaupungille sovitulla tavalla. Lisäksi Neuvosto kiteytti oman visionsa laatimalla 13.6.2018 Ikäihmisten Neuvoston kannanoton valtuustokaudelle (-2021). Neuvosto esitti kolme keskeisintä tavoitettaan koskien 1. Seniorikylää, 2. Kaavoitusta ja maankäyttöä ja 3. Palvelujen saavutettavuutta Raumalla.  Kannanottona oli Ikäihmisten Neuvoston yksimielinen mielipide siten, että vanhuspalvelut tulee olla kunnan vastuulla jatkossakin. 

Kokouksissa kaupunginhallituksen puheenjohtajan läsnäolo ja aktiivinen osallistuminen on koettu merkittäväksi tekijäksi yhteistyössä. Käytännössä neuvostolla on suora vaikutuskanava kaupungin valmistelu- ja päätöksentekoprosessiin.
- Kaupunginhallituksen kokousten info-osa, jonne Neuvosto voi koota 3-4 tärkeää asiaa, esittely KH:lle.
- Asioiden, aloitteiden ja esitysten esille ottamisessa huomioitava kaupunginhallituksen ja hallintokuntien vuosikello asioiden käsittelyssä.
- Iltakoulu tai vastaava tilaisuus kaupunginhallituksen ja muidenkin päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa.
- Ikäihmisten neuvoston edustus erilaisissa kaupungin nimeämissä valmisteluryhmissä ja kuulemistilaisuuksissa
- Viranhaltijat ja eri alojen asiantuntijat kutsuttuina neuvoston kokouksissa
- Lausunnot ja kuulemismenettelyt
- Yhteistyö muiden neuvostojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, ajoittaiset yhteiset tilaisuudet

Yhteistyö edellyttää vuoropuhelua, aktiivisuutta. Raumalla yhteistyön muotoja on pohdittu neuvoston kokouksissa yhdessä kaupunginhallituksen edustajan, vanhuspalvelujohtajan, toimialajohtajan (sosterv) ja muiden viranhaltijoiden kanssa. Yhteistyön mahdollistamisessa ja tiedonvälityksessä oleellinen toimija on neuvoston sihteeri. Tärkeää on kaupungin eri hallintokuntien jatkuva muistuttaminen siitä, että vanhuksia, ikäihmisiä koskevat asiat on saatava neuvoston tietoon sekä toimintasäännön merkitys.

Teksti ja lisätiedot:
Leea Hiltunen, Ikäihmisten neuvoston puheenjohtaja Rauma
leea.hiltunenoutlook.com puh. 050 402 1892


Yhteenveto keskusteluista

Satakunnassa on valmistunut vanhuspalvelustrategia, jonka jalkauttamisessa vanhusneuvostojen rooli on merkittävä. Strategiatyöskentelyssä tunnistettiin kuntien hyvät käytännöt, joihin kannattaa tutustua ja ottaa käyttöön. Kuntien erityispiirteet on kuitenkin huomioitava ja se saa näkyä toteutuksessa.

Vanhuspalvelut ovat monipuolistumassa ja uudenlaisia palveluja kehitetään. Vanhusneuvostojen toiminnassa on joissakin kunnissa edelleen kehittämishaasteita.
Valmisteilla oleva maakunnallinen palvelulupaus puhutti osallistujia. Sen tarkoituksena on, että julkistettua palvelulupausta noudattavat sekä julkiset että yksityiset toimijat. Palvelujen saatavuus, saavutettavuus, laatu, sote –integraatio ja vaikuttavuus määritellään avainkäsitteiksi. Mietittiin lain ja lupauksen suhdetta ja sitä, miten palvelulupauksen toteutumista voidaan arvioida ja mitä sen rikkomisesta seuraisi. Laki määrittää minimitason ja palvelulupaus optimin.

Kolmannen sektorin roolia ikäihmisten palveluissa arvioitiin myös. Maakunnallinen työryhmä on suunnitellut ja työstänyt sitä. Järjestöjen ja vapaaehtoistyön rooli tulee korostumaan tulevaisuudessa. Niiden avulla voidaan välttää tarpeettomia julkisten/yksityisten palvelujen käyttöä, tukea palvelujen aikana tai siirtymävaiheessa. Vapaaehtoistyö on kuitenkin muutoksessa, usein halutaan osallistua kertaluonteisiin tapahtumiin tai tempauksiin, pitkäjänteinen sitoutuminen ei välttämättä nykyisin ole haluttu vapaaehtoistyön muoto.


Vanhusneuvostojen ja kunnan yhteistyöstä käytiin osallistujakeskustelu siihen liittyneiden esitysten jälkeen. Todettiin, että vanhusneuvostojen kokoonpano vaihtelee kunnissa taustayhteisöjen ja osallistujamäärien suhteen. Jossakin kunnassa vanhusneuvostossa on vain eläkeläisjärjestöjen edustajia, jossakin puolueiden nimeämät edustajat, joissakin luottamushenkilöiden ja/tai toimihenkilöiden edustus, joissakin mukana myös järjestöjen (esim. SPR) tai seurakunnan edustus. Vanhusneuvostoissa käytetään myös pienryhmiä, joko määräaikaisia (esim. Rauma) tai jatkuvia (esim. Pori). Niiden toiminta edellyttää motivaatiota.

Vanhusneuvostojen toiminnassa on edelleen kehitettävää, tiedon kulun kahdensuuntaisuus on tärkeää, vanhusneuvostoja kannattaa käyttää myös vanhuspalvelujen ja suunnittelun ”työrukkasena”. Lisäksi maakunnallisen vanhuspalvelustrategian jalkauttamisesta saatiin tässä seminaarissa haastava ja tärkeä tehtävä.

Teksti ja lisätiedot:
Ritva Kangassalo – Satakunnan vanhusneuvoston asiantuntijajäsen


Lisätiedot:

markkinointisihteeri Ulla Koivula
Yhteystiedot



 
Sivuston toteutus: Hypermedia Oy 2009