02/2019: http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen.aspxtaso=2&id=1274

Kaikki artikkelit

Kallio: Satakunta tarvitsee oman sote-uudistuksen
Satakunta 2050 - minne haluamme mennä?
Mikä on viestimme Satakunnasta?
Satakunnan talous yhä myötätuulessa
Puurijärven malja
Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 hyväksyttiin
Satakuntaan ampumarataselvitys
Risto Vilen kartoittaa luontokohteita kesällä
Euroopan komission tapahtumabrändi Poriin
SatakuntaEvents.fi on kaikkien avoimessa käytössä
Satakunnan edunvalvontafoorumi 2019

 

Lehtiarkisto

02/2019
01/2019
04/2018
03/2018
02/2018

Näytä kaikki lehdet

Pääkirjoitus Reijo Kallio: Satakunta tarvitsee oman sote-uudistuksen

Sipilän hallituksen tärkein hanke - maakunta- ja sote-uudistus - mureni 8.3.2019, kun pääministeri jätti hallituksensa eronpyynnön. Oli käynyt ilmeiseksi, että uudistukseen liittyvää laajaa lainsäädäntöä ei ehditä käsitellä eduskunnassa.

Miksi hanke epäonnistui? Yleinen arvio on, että hallitus yritti haukata liian suuren palan.

Erityisen ongelmalliseksi muodostui laajan valinnanvapauden ja maakuntauudistuksen nivominen yhteen. Aikataulu oli epärealistinen ja tavoitteet poukkoilevia.

Antti Rinteenkin hallituksen ohjelmassa sote-uudistus on vahvasti esillä. Tämä ei ole yllätys, sillä uudistuksen tarve on kiistaton. Suomalaiset ikääntyvät ja tarvitsevat enemmän hoitoa. Uudistuksen myötä on tarkoitus siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Tämä on perusteltu linjaus.

Kaavailtu uudistus perustuu 18:aan itsehallinnolliseen maakuntaan. Näin järjestämisvastuu saadaan kuntia leveämmille hartioille. Palvelut tuotetaan pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palvelujen tuottajina. Uudistuksen rahoitusratkaisu on tarkoitus valmistella parlamentaarisesti. Mielestäni maakuntamalli on perusteltu. Se tukeutuu olemassa oleviin ja asukkaille tuttuihin maakuntiin.

Pitäisikö Satakunnassa jäädä odottelemaan, miten valtakunnallisen sote-uudistuksen käy? Mielestäni ei.

Sote-uudistusten odottelu on jo saanut aikaan palvelujen korjausvelkaa, jota on lähdettävä purkamaan nykyisen lainsäädännön puitteissa. Näin on jo tehty monissa maakunnissa, mm. Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa. Perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, erityishuolto ja erikoissairaanhoito on koottu maakunnan kattaviin kuntayhtymiin.

Satakunnassa sote-uudistusta on valmisteltu satojen ammattilaisten voimin. Työryhmissä on ollut kuntien edustajia kattavasti eri puolilta maakuntaa. On kartoitettu nykytilaa ja hahmoteltu uusia, entistä paremmin toimivia integroituja palvelukokonaisuuksia. Uusia yhteistyöverkostoja on luotu.

Mielestäni tähän mennessä tehtyä laaja-alaista valmistelutyötä on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti. Tärkeää on miettiä, miten toimintoja kootaan yhteen ja mitä tehdystä valmistelusta voidaan toimeenpanna. Konkreettisista tavoitteista nostan esiin asiakaspalvelun parantamisen, hoitoon pääsyn nopeuttamisen sekä kustannusten hillinnän.

Kuntien tulee ohjata tätä toivottavasti käynnistyvää valmisteluprosessia. Satakuntaliitto on tukemassa uudistuksen toteuttamista. Vetovastuun täytyy kuitenkin olla sellaisella taholla, jolla on vahvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen osaamista.

Reijo Kallio
Maakuntahallituksen puheenjohtaja



 
Sivuston toteutus: Hypermedia Oy 2009