02/2019: http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen.aspxtaso=2&id=1280

Kaikki artikkelit

Kallio: Satakunta tarvitsee oman sote-uudistuksen
Satakunta 2050 - minne haluamme mennä?
Mikä on viestimme Satakunnasta?
Satakunnan talous yhä myötätuulessa
Puurijärven malja
Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 hyväksyttiin
Satakuntaan ampumarataselvitys
Risto Vilen kartoittaa luontokohteita kesällä
Euroopan komission tapahtumabrändi Poriin
SatakuntaEvents.fi on kaikkien avoimessa käytössä
Satakunnan edunvalvontafoorumi 2019

 

Lehtiarkisto

02/2019
01/2019
04/2018
03/2018
02/2018

Näytä kaikki lehdet

Puurijärven malja

Lasse Loven kirjoitti vuonna 1980 satakuntalaisista lintukohteista Satakunnan linnut –lehdessä (PLY:n jäsenlehti, 1/1980):

”1960-luvun puolivälissä muutamat nuoret porilaiset luonnonharrastajat olivat junassa matkalla Luonto-Liiton talvipäiville. Jäi silloin mieleen, että Petteri Kalinainen jossain Kokemäen takana Kauvatsan aseman vaiheilla kohotti maljan (pilsneriä) Puurijärven kunniaksi. Tuolloin selvisi, että Puurijärvi oli ehkä Suomen paras lintujärvi, jonka ympärillä oli laajoja karuja suoerämaita.

Useita vuosia myöhemmin Puurijärven nimi nousi uudelleen esille. Kuultiin, että Satakunnan seutukaavaliitto kaavaili alueesta laajaa suojelualuetta, jolle maakunnasta löytyi sekä kannatusta että vastustusta. …”



Kuva 1. Lasse Loven ja Pertti Kalinainen Kärjenkallion lintutornilla.

Myöhemmin Loven laati Satakunnan Seutukaavaliiton toimeksiannosta vuonna 1971 Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston yleissuunnitelman. Osa nykyisen Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston alueesta osoitettiin Satakunnan ensimmäisessä seutukaavassa 1973 suojelualueeksi ja alueesta suositeltiin perustettavan kansallispuisto. Tavoite kansallispuiston perustamisesta nousi myös osaksi maakunnallista edunvalvontaa vuonna 1973.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto sijaitsee satakuntalaisen kulttuuriympäristön sylissä Huittisten ja Kokemäen kaupunkien alueella. Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston perustamisesta tuli viime vuonna täyteen 25 vuotta ja puisto on tunnettu monipuolisesta lintumaailmasta ja suoluonnosta. Alue onkin vetovoimainen luontoharrastus- ja virkistyskäyttökohde. 


Puurijärvi-Isonsuon kansallispuiston juhlaseminaari

Vapun jälkeen, torstaina 2.5.2019, juhlistettiin Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston luontoarvoja seminaarin merkeissä Huittisissa ja iltapäivällä vietettiin keväistä hetkeä Kokemäellä sijaitsevalla Kärjenkallion lintutornilla. Seminaarin puuhanaisena toimi Puurijärven ystävänä ja edunajajana tunnettu Sirpa Ellä.

Kansallispuiston alueella sijaitseva Puurijärvi on kansainvälisesti arvokas lintujärvi. Järven kunnostustyö oli osa vuosina 2006-2012 toteutettua EU-rahoitteista Kokemäenjoki-LIFE -hanketta, jota Varsinais-Suomen ELY-keskus koordinoi. Puurijärven kunnostuksen luonto- ja linnustovaikutuksia seurataan säännöllisesti ja tulokset osoittavat kunnostuksen onnistuneen.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston juhlaseminaari oli avoin tilaisuus, jonne kaikki kansallispuiston luonnosta ja alueen kehittämisestä kiinnostuneet olivat tervetulleita. Seminaarin aiheita olivat muun muassa kansallispuiston luonto ja Puurijärven kunnostuksen luonto- ja linnustovaikutukset. Tilaisuuden juonsi satakuntalainen luonnontuntija, toimittaja Pertti Kalinainen (emeritus). Seminaarin avasi kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa Huittisista. Tervehdyksen seminaariväellä toivat luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta ja ylijohtaja Risto Timonen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Juhlapuheen piti ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä.



Puurijärven kunnostushanke on mittavin Suomessa toteutettu lintuvesikunnostus

Juhlapuheiden jälkeen erikoissuunnittelija Erkki Virolainen Metsähallituksesta kertoi kansallispuiston kosteikkoluonnosta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edustajat kävivät läpi Puurijärven kunnostushankkeen eri vaiheita: ylitarkastaja Heli Perttula kertoi kunnostushankkeen suunnittelun taustoista, ylitarkastaja Tapio Aalto suunnitelman ja johtava vesistöasiantuntija Juha-Pekka Triipponen hankkeen toteutuksesta. Jaloittelutauon jälkeen vanhempi tutkija Marko Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta kertoi Puurijärven kunnostuksen merkittävistä luonto- ja linnustovaikutuksista.



Kuva 2. Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta totesi Puurijärven kunnostuksen linnustovaikutusten olevan seurannan perusteella positiivisia

Kunnallisneuvos, entinen Kokemäen kaupunginjohtaja Martti Jalkanen muisteli kansallispuiston alueella toteutettujen hankkeiden edistämistyötä ja korosti sidosryhmäyhteistyön merkitystä tavoitteiden toteuttamisen edistämisessä. Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola valotti puiston vaiheita maakunnallisesta näkökulmasta nostaen esille muun muassa alueiden käytön suunnittelun merkityksen. Samalla hän kantoi huolta puiston palveluvarustuksen ylläpidon ja kehittämisen haasteista. Tiina Jalkanen, projektipäällikkö Metsähallituksesta, valotti uhanalaisten perinnebiotooppien suojelua Puurijärven rannoilla.

Seminaarin päätössanat lausui luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta. Hän korosti puheessaan muun muassa yhteistyön merkitystä ja pyrkimystä kustannustehokkuuteen. Lopuksi hän kiitti puheenvuorojen pitäjiä ja nosti esille Sirpa Ellän roolin mielenkiintoisen seminaarin toteutumisessa ja kiitti Sirpaa pitkäaikaisesta työstä Metsähallituksessa.

Seminaari jakautui kahteen osaan: Aamupäiväosuudessa kuultiin valmisteltuja esityksiä Huittisissa sijaitsevassa Risto Ryti -salissa ja paikalla oli viitisenkymmentä innokasta osallistujaa. Iltapäivällä osa seminaariväestä suuntasi Kokemäen puolella sijaitsevalle Kärjenkallion lintutornille katselemaan ja kuuntelemaan Puurijärven ihmeitä. Luonnon äänien ohella kaksi Huittisten musiikkiopiston oppilasta ilahdutti kauniilla soitolla tornilla ollutta yleisöä.


Kuva 3. Seminaariosuuden jälkeen suunnattiin Kärjenkallion lintutornille. Näkymä tornista Puurijärvelle.


Kuva 4. Jukka-Pekka Flander, Sirpa Ellä ja Timo Tanninen Kärjenkallion lintutornilla.


Kuva 5. Pertti Kalinainen ja Martti Jalkanen keskustelemassa Puurijärven rantamilla.

Sumuinen syysaamu kurkien syysmuuton aikaan

Noustessani ulos autosta Kärjenkallion parkkipaikalla aamulla klo 6.30 kuulin ensimmäiseksi tajuntaa huumaavan kurkikonsertin ympärilläni.

Puolijuoksua metsän läpi lintulavalle, jossa sankka sumu peitti näkymät. Sumun seasta kuului yön yli järvellä lepäilleiden kurkien liikkeellelähdön ääniä, kun ne äänekkäästi toitottaen lähtivät ruokailemaan pelloille. Aikuisten kurkien huutojen seasta kantautui myös nuorten kurkien piiskuttavia ääniä.

Kärjenkallion lintutornia ympäröivän sumun hälvenemistä auringon noustessa oli antoisaa seurata. Äänimaiseman merkitys korostui, koska ympäristöä oli muuten vaikea havainnoida.

Onneksi ehdittiin juuri ja juuri ajoissa paikalle. Kello soi Porissa jo klo 5, joten tiukkaa teki olla aamusella ajoissa Puurijärvellä. Illaksi on helpompi ehtiä paikalle, mutta aamuissa on kuitenkin sitä jotain...

Puurijärven-Isosuon kansallispuisto, Kärjenkallio su 16.9. klo 6.30 - 11.30


Kuva 6. Sumuinen syysaamu auringon noustessa.

Teksti ja lisätiedot:

Ympäristöasiantuntija Anne Savola
Yhteystiedot



 
Sivuston toteutus: Hypermedia Oy 2009