02/2011: http://satanen.satakuntaliitto.fi/satanen.aspxtaso=2&id=703

Kaikki artikkelit

Juhlavuodet - Edunvalvonnan historiaa
SuomiAreenan Puuvillan puiston löylyt 2011
Maakuntajärviäänestystä johtaa...
Juhlavuodet - Aluesuunnittelumitali
Living Lab tuottaa hyvinvointia
Suomi – Suomaa - Masiinamessut
Satakunnan kansallispuistot
Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto
Puurijärvi-Isonsuon kansallispuisto
Selkämeren kansallispuisto
UNICEF kesätapahtumissa
Minun Satakuntani on sinun Satakuntasi
Sähköiseen asioiden hallintaan
Juhlavuodet - Kokemäenjoen laakson suunnittelu
Juhlavuodet - historiallinen Satakunta-päivä
Mitä lapset tietävät Satakunnasta?
Satakunta esillä Farmarissa

 

Lehtiarkisto

04/2018
03/2018
02/2018
01/2018
04/2017

Näytä kaikki lehdet

Kokemäenjoen laakson regionisuunnittelu

'Talvisota oli päättynyt 13. maaliskuuta 1940 Moskovan rauhansopimukseen. Suomi menetti 35 000 km² eli 10 prosenttia alueestaan ja joutui uudelleen sijoittamaan yli 400 000 luovutetuilta alueilta lähtemään joutunutta asukasta.  Menetettyjen alueiden taloudellisesti merkittävien teollisuus- ja tuotantolaitosten palauttaminen (koneet ym.) oli kotimaan teollisuusyhtiöiden erityisessä intressissä.

A.Ahlström Osayhtiön silloinen pääjohtaja Harry Gullichsen, joka asui Noormarkussa ja toimi Porin kauppakamarin puheenjohtajana, oli kiinnostunut Kokemäenjokilaakson kehittämisestä siten, että luovutettujen alueiden teollisuus- ja tuotantolaitokset voisivat sijoittua alueelle. Sijoittumisella jokilaaksoon oli tavoitteena alueen taloudellinen elpyminen ja eri teollisuuslaitosten synergiaedun saavuttaminen.

Ahlströmin intresseihin kuului myös Kokemäenjoen ympärillä oleva talousalue, joka Harry Gullichsenin mielestä tarvitsi koordinoitua suunnittelua. Hänen aloitteestaan käynnistettiin suunnitteluyhteistyö usean jokivarsikunnan ja Porin kaupungin välillä. Gullichsenin suosituksesta tämä Suomen ensimmäinen seutukaava tilattiin 1940 Aallolta. Mallina väitetään olleen Yhdysvaltain 1930-luvun New Dealin kuuluisa Tennessee Valley Authority-suunnitelma.

Erityisesti alueen liikenneyhteydet kaipasivat kehittämistä sisämaasta Mäntyluodon satamaan. Ulkomaisten esimerkkien mukaan Gullichsen kuitenkin ymmärsi, että liikenneverkon ja muiden toimintojen sijoittaminen alueelle vaatii suunnitelmallista toimintaa. Edistysajatus pohjautui osin myös siihen yhdyskuntapolitiikkaan, jota suurteollisuus ennen kaikkea puunjalostusteollisuus Suomessa harjoitti vuosisadan alkupuolella kaavoituksen ja rakentamisen keinoin.

Aluesuunnitelman pääkomitean perustava kokous pidettiin maaliskuussa 27. 1941, jossa suunnitelman rahoittaminen ja yleinen organisointi päätettiin. ”Toukokuussa 16. päivänä 1941, kun rahoitus oli selvä, kokoontui pääkomitea uudelleen ja hyväksyi lopullisen työohjelman sekä talousarvion päättäen samalla tilata aluesuunnitelmaluonnoksen allekirjoittaneelta.”

- Alvar Aalto, 1942,
suunnitelman selostuksen esipuhe teoksessa 'Kokemäenjoen aluesuunnitelman synty'


Työohjelma ja päätoimikunnan kokoonpano

Työohjelmaa varten hyväksyttiin alla olevan kaavion mukainen työ- ja aikatauluohjelma, jota työn kuluessa on toteutettu kuitenkin jatkosodan (1941- 1944) aiheuttamin poikkeuksin.

Päätoimikuntaan kuuluivat:
Pääjohtaja Harry Gullichsen, puheenjohtaja
Porin kauppakamarin asiamies, tohtori Rafael Hellström, sihteeri
Porin kaupungin edustajat: tohtori F. V. Härmä ja kaupunginjohtaja Valde Laaksonen
Porin maalaiskunnan edustajat: kunnanvaltuuston puheenjohtaja Frans Sinijärvi ja maanviljelijä Simo Vanhakartano
Noormarkun kunnan edustajat: pääjohtaja Harry Gullichsen ja maisteri Jussi Puumala
Nakkilan kunnan edustajat: maanviljelijä Yrjö Kares ja kunnallislautakunnan esimies E. Tuuro
Ulvilan kunnan edustajat: kansaneläkelaitoksen piiriasiamies Erkki Uusiniitty ja kunnallislautakunnan varapuheenjohtaja V. Aaltonen
Harjavallan kunnan edustaja talousneuvos K. Ylinen
Kullaan kunnan edustajat: maanviljelijä Toivo Holppi ja maanviljelijä E. Kiilo
Kokemäen kunnan edustajat: kunnallislautakunnan puheenjohtaja E. Aakula ja maisteri E. Poti




Alvar aallon tavoitteet ja kuntien kannanotot

Alvar Aalto nimesi suunnitelman otsikoksi ”Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelma”. Aluesuunnitelma käsittää selostuksen karttaliitteineen aluesuunnitelmasta Porin kaupungin ja silloisen maalaiskunnan alueilla sekä Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan, Noormarkun, Ulvilan ja Kullaan pitäjissä, käsittäen yhtenäisen osan Kokemäenjoenlaaksoa, Kokemäen pitäjän alueelta Mäntyluodon kärkeen.

Ohjelma sisälsi yleisen yhteenvedon regionaaliasemakaavatyön alkuvaiheesta käsittäen alueen ”maantieteellisen, talouspoliittisen, historiallisen ja kulttuuripoliittisen ylimalkaisen tutkimuksen, regionaalialueen rajoituksien perustelut, alustavan luonnostyön lopullista suunnitelmaa varten sekä tähän liittyvät piirustustehtävät, liitteinä mahdollista alueen tulevaa kehitystä osoittavat diagrammit”. Työn tarkemmat tavoitteet ja niiden perustelut laati suunnittelija todennäköisesti yhdessä tilaajan edustajan Harry Gullichsenin kanssa. Sodan jälkeinen pika-asutustoiminta oli jo käynnistynyt, mutta: ”teollisuuslaitoksia ja asuma-alueita perustetaan edelleen ja samoin suunnitellaan uusia liikenneyhteyksiä. Tässä tarvitaan seutukuntasuunnittelua.” (A. Aalto)

Suunnittelutyö organisoitiin siten, että korkeimpana hallintoelimenä toimi Porin kauppakamarin aloitteesta syntynyt keskusneuvosto (päätoimikunta, pääkomitea), jossa jäseninä olivat alueella olevien kaupunkien, ja kuntien viralliset edustajat. Kunkin regionaalikaavaan liittyvään alueen paikallista asiantuntemusta edustivat työssä asianomainen paikkakuntansa valittu keskusneuvoston (päätoimikunnan) jäsen, joka kutsuu paikallisiksi avustajikseen hyväkseen katsomansa henkilöt  paikallisolosuhteita käsitteleviin neuvotteluihin.

Noormarkun, Ulvilan, Nakkilan ja Kokemäen kuntien kanssa käydyt neuvottelut on kirjattu (pääkomitean kokouksesta 4.11.1941 pöytäkirjan liitteenä) kuten alle on referoitu.


Kokemäenjoen laakson regionisuunnittelu

'Neuvotteluissa regionisuunnittelun toteuttamista varten alueilla on ensinnä suoritettu maastoon ja paikallisiin kysymyksiin tutustuminen käsittäen kiertokäyntejä tärkeimmillä alueilla. Tämä alustava selostus on tarkastamaton ja edellyttää yksityiskohdissaan täydentäviä neuvottelukokouksia.

Tuloksena näistä neuvotteluista hyväksyttiin seuraavat näkökohdat ja yleismääritelmät varteenotettaviksi kaavoitustyössä:


RAUTATIEKYSYMYKSET

Nakkilan kunnan mielestä rataosan Kokemäki – Mäntyluoto rakentamiseksi tulevaisuudessa kaksiraiteiseksi ei  paikallisintressien kannalta ole mitään vastaväitteitä. Teollisuutta varten tarvittavat mahdolliset pistoraiteet voidaan ratkaista niiden kysymysten yhteydessä, joiden mukaisesti Nakkilasta varataan teollisuudelle alueita.

Noormarkusta rannikolle ja Reposaareen on ehdotettu satamarautatietä.

Ulvilassa on todettu, ettei Ulvilan keskuksen osalta ole vireillä olevia rautatiekysymyksiä, paitsi jo suunniteltu ratapihan siirto, varsinainen matkustaja-asema jää entiselle paikalleen.
         
Kokemäellä vireillä olevista rautatiesuunnitelmista katsotaan Lahden – Hämeenlinnan – Peipohjan rata ja sen välttämättömyys rautatiepoliittisesti siksi vakiintuneeksi, että ainakin sen summittainen suunta on merkittävä regionisuunnitelmaan. Tällöin puoltavat paikalliset edut ja ympärillä oleva maasto radan liitäntäkohdaksi Risteen aseman seutua. Samoin kannatettiin ratajakson Kokemäki – Mäntyluoto varustaminen kaksiraiteiseksi, Mäkisen talon kohdalla on regionikaavassa merkittävä yleiseksi teollisuusraiteeksi sen varrelle tulevan teollisuusalueen tarpeita varten.


TIEKYSYMYKSET

Nakkila koko kaavoitusalueella muodostaa joen keskijuoksun tärkeimmän ylimenopaikan ja maanteitten risteyskohdan. Joen eteläpuolinen valtatie on Nakkilan paikallisintressien kannalta katsoen muodostettava jokilaakson varsinaiseksi pikatieksi.  Nakkilan kohdalta se parhaiten täysinopealle asteelle kehitettynä sopeutuu rautatien rinnakkaislinjaksi, jolla tavalla ratkaistuna se vähiten häiritsee maanviljelystä, olevia omistustiloja ja jo paikkakunnalla olevaa teollisuutta.

Tällainen ratkaisu, jossa pikaliikenne ohittaa yhdyskunnan samalla sivuten sitä välittömästi, on pidettävä asemakaavallisesti erittäin edullisena joskin harvoin aikaansaatavana ratkaisuna.

Nykyistä siltaa on pidettävä oikeana ylityskohtana edellyttäen, että ylimenokohdalta uusi tie johdetaan Leinebergin alueelle, jolloin Rauma – Tampere – liikenne Nakkilan alueen kohdalta on saanut tyydyttävän ratkaisunsa.  Järjestelyt edellyttävät regionisuunnitelman taholta järjestelmää, joka estää asuntojen häiritsevää vaikutusta teihin.

Joen pohjoispuolinen tie on katsottava yleissuunnaltaan erinomaisen tyydyttäväksi paitsi Anolan pohjoispuolella, jossa tieoikaisun kautta voidaan tehdä sellainen operatio, että nykyinen tie jää asutustieksi ja uusi oikaisu nopeaksi asuntojen häiritsemättömäksi tieksi.

Noormarkun kunnan mielestä Suomen rannikon suuntainen yhtenäinen liikenneväylä, joka aste asteelta on toteutumassa ja joka kehittynee tulevaisuudessa ainakin puolinopeaksi pikatieksi, kulkee Noormarkun kautta. Tästä johtuu, että tien suoristaminen olisi suoritettava siten, että tiheät asutuskeskukset ohitetaan. Pohjoisempana, Noormarkun kylän kohdalla on Vaasan tielle tulevaisuudessa varattava ohittamismahdollisuus. Porin – Noormarkun tiestä pitäisi uusi tie vetää Viikeristä – Harjukankaalle ja edelleen Lassilaan ja Laviaan. Erittäin tärkeänä pidetään yhteyden Noormarkku – Kullaa – Kokemäki kehittämistä korkeammalle asteelle.
        
Ulvilan paikallisetujen kannalta tuntuu oikealta, että jokilaakson eteläpuolelle on saatava pikatie. Se sopisi parhaiten rautatien rinnakkaislinjaksi eikä niin ollen tulisi häiritsemään maanviljelystä, olevia asuntotontteja ja teollisuutta. Tien oikea paikka Ulvilan kannalta on radan eteläpuoli.

Kokemäellä jokilaakson yleinen tiepoliittinen pääkysymys raskaan kaksisuuntaisen pikatien asteittainen aikaansaanti pitkin koko joen eteläistä sivua katsontaan oikeaksi Kokemäen paikallisten etujen kannalta. Sen toteuttaminen siten, että vanha tie ja sen uudet suoristukset myöhäisemmissä vaiheissa muuttuvat paikallisliikenne- ja asuntoteiksi varsinaisen pikatien jaksoittain kehittyessä rautatielinjan varteen,

Toistaiseksi on neuvotteluissa todettu, että pikatien sijoittaminen radan eteläpuolelle on täysin mahdollinen ja voitaisiin suunnittelutyön alkuvaiheessa toistaiseksi pyrkiä tähän ratkaisuun.
         
Kaikki kunnat olivat sillä kannalla, että  tien suoristukset tehdään niin, että vanha tie jää asuntotieksi ja suoristuskohdat näitä asuntoalueita ohittaviksi teiksi.


TUOTANTOELÄMÄN JÄRJESTELY

Maanviljelys

Nakkilan kunnan neuvotteluissa on Leistilänjärven maanviljelyspoliittinen kysymys katsottu niin tärkeäksi, että sen kehittämistä ja oikeaa ratkaisua varten regionisuunnitelman yhteydessä on katsottu asialliseksi asettaa erikoistoimikunta. Tässä tapauksessa olisi esim. osuustoiminnallisen, maanviljelysteknillisen yhdistelmän järjestäminen alueelle mahdollinen.

Suunnitelman tekijän (A.Aalto) puolelta on tässä huomautettu, että tällainen oloissamme tavattoman harvinainen tapaus mitä suurimmassa määrin, oikein ratkaistuna, voi edistää paikkakunnalla myös sen teollisuuden kehittymistä, koska juuri tällainen tapaus on omiaan luomaan tasapainoa teollisuuden ja maanviljelyksen kesken.   Muilta osin ei Nakkilan alueella katsota olevan syytä suorittaa erikoisia operaatioita maanviljelykseen nähden, jätetään ne kaavoituksessa maanviljelysalueiksi normaalin kehityskulun varaan.

Noormarkun pitäjässä on useita sellaisia alueita, joissa järvilasku ja suokuivaus voivat aikaansaada uusia viljelysalueita päätettiin, että suunnittelija asettuu yhteyteen maanviljelysinsinööpiirin kanssa, jossa saataisiin selvyys siitä, olisiko kentie mahdollista jollakin tavalla huomioida suunnittelussa nämä alueet.

Ulvilassa tuntuu luonnolliselta, että seutukunta-asemakaavaan merkitään alueet maanviljelyskäyttöön, mutta mitään uutta varsinaista aluejärjestelmää ei tule kysymykseen.

Kokemäen ollen vauras maanviljelysalue ei regionikaavoitustyön yhteydessä edellytetä mitään erikoisia maanviljelys-teknillisiä operatioita, mutta kylläkin parhaitten maanviljelysalueitten suojelemista siten, että teollisuus- ja tiheät asuntoalueet sijoitetaan niin, ettei niistä alueellisesti muodostu häiriötekijää maanviljelykselle.


TEOLLISUUS
 
Nakkilan keskuksessa on jo olemassa teollisuutta.  Uusia teollisuuksia varten olisi lähinnä kahdenlaisia alueita selvine rajoituksineen luotava rautatien ja joen varteen. Tällöin voidaan osa rautatien varteen sijoitettavasta teollisuudesta sijoittaa nykyisen Villilän alueelle – Toinen jokivartta hyväksi käyttävä teollisuus olisi sijoitettava idemmäksi nykyisestä keskuksesta.

Teollisuudelle on Ulvilan kunnan puolesta ajateltu jättää Uotilan tilasta rautatien ja joen välinen alue. Friitalan tehtaan ympäristöalueesta on jo aikaisemmin tehty asemakaava, joka on katsottu pääperiaatteessa soveltuvan myös nyt hahmoteltuun tieverkostoon. Yksityiseksi teollisuusalueeksi on suunniteltu Ali-Rantalan alue, joka jää uuden ratapihan joen väliselle alueelle ja katsotaan pääperiaatteessa sopivaksi teollisuusalueeksi.

Kokemäellä varsinaisesti kaksi teollisuuden sijoitusaluetta on katsottu Kokemäen paikallisintressien kannalta sopiviksi. Raskaampi teollisuus olisi sijoitettava Kolsin voimalaitoksen eteläpuolelle pitkin joen mutkan itärantaa pistoraiteen varteen. Toinen kevyempää teollisuutta varten Kokemäen aseman läheisyyteen osittain radan molemmin puolin. Teollisuuskeskittymä voidaan sijoittaa myös Peipohjaan.


ASUNTORYHMITYKSET

Sen yleisen luonteen mukaisesti olisi asuntoryhmitykset yleensä kehitettävä nykyisten teitten varsille. Asuntotiheytymät joutuisivat niin ollen tähtimäisesti kasvamaan Nakkilan keskuksesta ulospäin. Nakkilan keskus voidaan edellä mainituista tiepoliittisista syistä helposti laajentaa ja kehittää asuntotiheytymiksi, jolloin se lähinnä muodostaisi kolme erilaista aluetta, nimittäin: kirkollinen ja hallinnollinen keskus suunnilleen nykyisen kirkon ympärillä, varsinainen asuntoalue sen eteläpuolella Villilän alueella ja pienempi teollisuusalue nykyisen nahkatehtaan ja Villilän eteläreunoilla.
         
Noormarkun keskuksen saatua vahvistetun asemakaavan ratkeavat sen puitteissa pitäjän suurimmat asuintiheytymät. Koulualueet-, urheilu- ja retkeilyalueet ratkeavat samoin. 

Ulvilassa Harjunpään kylän, Porin kaupungin rajalla olevan asutustiheytymän katsotaan olevan syytä asettaa asemakaavasuunnittelun alaiseksi. Joen itärannalle, Vanhastakylästä Porin kaupungin suunnalle edellytetään kehittyvän uusi asutustiheytymä. Friitalan koko kylän alue olisi saatava asemakaavoitetuksi, samoin myös Rantalan kylän alueelle toivotaan rakennussuunnitelmaa.

Kokemäellä voimakkain asuntotiheytymä on Tulkkila, joka samalla muodostaa seudun paikallisen hallinnollisen ja kaupallisen keskuksen. Sen alue on jo asemakaavoituksen alaisena. Sensijaan on tästä asemakaavallisesta keskuksesta kehitettävä laajentumia tähtimäisesti siten, että varsinaiset, keskukseen välittömästi liittyvät alueet muodostavat tähtisakarain välillä syviä suojavyöhykkeitä.

Asutusta on tällöin kehitettävä länteen pitkin nykyistä Peipohjan tietä (joka tieoikaisujen jälkeen siis jää asuntotieksi) etelään Krootilan suuntaan ja pohjoiseen pappilan alueesta edelleen. Idän suunnalla on erillinen asuntoalue ajateltavissa Kolsin teollisuusaluetta palvelemaan.


KOULUKYSYMYKSET

Nakkilassa ja Noormarkussa ei otettu kantaa koulukysymykseen.

Tässä vaiheessa myöskään ei Ulvilan kunnan alueella katsottu olevan syytä käsitellä uusia koulukysymyksiä johtuen Porin kaupungin läheisyydestä.

Kokemäellä erillisen koulualueen muodostaa maamieskoulu, jonka alue varsinaisena laajempana opistoalueena merkitään regionikaavaan. Mitään tulevaisuudelle varattua erikoista suurempaa opistoaluetta ei katsota välttämättömäksi varata, koska suoranaisella maanviljelysalueella tulevaisuudessakin voidaan sellaisia joustavasti saada aikaan.


URHEILU-, VAPAA-AIKA JA RETKEILYALUEET
 
Varsinainen Nakkilan keskustaa palveleva laajempi virkistys- ja urheilupuisto olisi sijoitettava joen etelärannalle nykyisestä sillasta Porin suuntaan.

Noormarkun Lassilassa n.s. Kirkkoranta olisi sopiva paikka suuremmaksi retkeilyalueeksi. Useampia sellaisia voidaan suunnittelutyön kuluessa lisätä suunnitelmaan.

Ulvilassa Saaren kartanon luodon eteläpäässä oleva metsikkö varattaisiin urheilu- ja vapaa-aika-alueeksi. Sen käyttöä urheilu- ja retkeilyalueena puoltaa Porin esikaupungin läheisyys ja sen runsas asutus.

Kokemäellä pienempi erikoiskäyttöön varattu alue varataan jokaisen asuntoryhmityksen lähettyviltä. Sopivissa kohden varataan joen varresta yleisiä puistoteitä, joita ei asutus saa katkaista. Suuremmat lomanviettoalueet retkeilykeskuksien luontoisina merkitään Pitkäjärven pohjoispäähän ja Kolsin voimalaitoksen pohjoispuolelle sekä muutamiin muihin kohtiin joen varrella ja joen muodostamiin saariin.

Oheiseen karttakuvaan tutustuen voi paikallistuntemuksen perusteella todeta, miten kuntien toiveet  lopullisessa Kokemäenjoen aluesuunnitelmassa on voitu ottaa huomioon.


Kokemäen jokilaakso Aallon suunnitelmasta vuonna 1943


Lisää aiheesta

Kartta suurempana


Satakunnan juhlavuosien 2011-2012 tapahtumia:


Satakunta-päivä 13.6.2011

Satakunta 2035 Hyde Park 12.7.2011

Satakunnan tulevaisuus -seminaari 4.10.2011

Satakuntaliitto 70 vuotta

Alvar Aalto yhdyskuntasuunnittelijana-seminaari

Maakuntakaavoituspäivät

Yhteistyötahojen tuottamat tilaisuudet


Tutustu lisää
www.satakuntaliitto.fi/alvar


 
Sivuston toteutus: Hypermedia Oy 2009